Sinilevää havaittu Lounais-Suomen sisävesissä ja merialueella

Sinilevähavaintojen määrä on lisääntynyt tällä viikolla Lounais-Suomessa niin järvillä kuin merialueellakin. Sinilevätilanne on kuitenkin pysynyt helteistä huolimatta rauhallisena ja ajankohtaan nähden tyypillisenä eikä runsaita esiintymiä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa ole havaittu. Muutamilla seurantapisteillä meri- ja sisävesialueilla levää on havaittu vähäisiä määriä. Lämpimän sään jatkuessa levätilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.

Merialueilla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa sinilevää on havaittu vähäisiä määriä Rauman edustalla, Paimionlahden rannikkoalueella ja Uudenkaupungin Mannervedellä.

Sisävesialueilla sinilevää on havaittu ELY-keskuksen ja Rotarien havaintopisteillä vähäisiä määriä muun muassa Siikaisjärvessä, Rauman Narvijärvessä ja Säkylän Pyhäjärvessä.

Järviwiki.fi ja vesi.fi sivustoille on ilmoitettu kansalaishavaintoja vähäisistä ja runsaista levämääristä sekä sisävesillä että merialueilla.

Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurantapaikkoihin, Rotarien havaintopisteisiin, satelliittikuviin sekä kansalaisten ilmoittamiin havaintoihin.

Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin: www.järviwiki.fi > Havainnot

Siitepölykausi jatkuu edelleen ja joidenkin kasvilajien siitepöly saattaa veden pinnalle kerääntyessään muistuttaa leväesiintymää. Esimerkiksi männyn ja koivun siitepölyä voi paikoitellen esiintyä tällä hetkellä hyvinkin runsaasti. Männyn ja koivun siitepöly on väriltään kellertävää tai vaalean ruskeaa, ja hajoava siitepölymassa usein haisee voimakkaasti. Siitepöly voi muodostaa veden pinnalle laskeutuessaan sinileväesiintymän kaltaisia raitoja ja kasautumia.

Aurinkoinen ja lämmin sää voi runsastuttaa sinileväesiintymiä, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot. Sinilevätilanne voi myös muuttua hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa, minkä vuoksi esimerkiksi veden uintikelpoisuus tulee aina arvioida ensisijaisesti paikan päällä.

Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä eikä se sovellu uimiseen. Lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit voivat juoda sinileväpitoista vettä. Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi. Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat kepillä koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.

Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi. Levänäytteen lähettämisestä tulee ensin sopia ELY-keskuksen kanssa (0295 022 530).

Linkkejä:

Levätilanne (Ely-keskus.fi)

Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)

Havaintolähetti (jarviwiki.fi)

Lounais-Suomen sinilevähavainnot (karttasovellus)

Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi)

Lisätietoja:

Harjoittelija Karoliina Korkiakoski
puh. 0295 022 530

Ylitarkastaja Sanna Kipinä-Salokannel
puh. 0295 022 879

Kuva: © Sanna Kipinä-Salokannel