Pohjois-Karjalan vesistöjen vedenpinnat laskevat tasaisesti

Kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta keskimääräistä kylmempi. Vedenkorkeudet olivat edelleen paikoin keskimääräistä korkeammalla mutta vedenpinnankorkeudet ovat jatkaneet tasaista laskua loppusyksystä. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 11 cm enemmän.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli Pohjois-Karjalassa keskimääräistä kylmempi. Tammikuussa oli useita alle -20 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin viisi astetta vuosien 1991–2020 keskiarvon alapuolella.

Tammikuun sademäärä oli 40–48 mm ympäristöhallinnon seurantapaikoilla Pielisjoella, Höytiäisellä, sekä Koita- ja Jänisjoella. Keskimääräinen tammikuun pitkän tarkastelujakson sademäärä edellä mainituilla paikoilla on 42–46 mm.

Lunta oli maakuntamme seurantapaikoilla kuukauden päättyessä 56–59 cm. Pitkän aikavälin lumipeitteen paksuus on keskimäärin 47 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli kuukauden päättyessä em. seurantapaikoilla 120–131 mm (kg/m²), kun se ajankohdalle tyypillisesti on keskimäärin 74–81 mm (kg/m²).

Pyhäselän ja Pielisen jäänpaksuus oli ajanjaksolle tyypillinen. Pyhäselän Roukalahdella oli jäätä tammikuun lopussa 37 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 40 cm. Roukalahden mittauspisteellä teräsjään osuus jääkerroksesta oli noin 23 cm, ja vastaavasti Nurmeksessa teräsjään osuus oli noin 24 cm.

Järvien vedenpinnat ovat pääosin laskeneet tasaisesti syksyn korkeuksista. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat vielä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Pielisen vedenkorkeus on 20 cm ja Orivesi–Pyhäselän 42 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Ruunaan vedenkorkeus on 4 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Juojärven vedenpinta oli pitkän aikavälin keskiarvon tasossa. Viinijärven, Kajoonjärven, Kermajärven ja Varisveden vedenpinnat ovat 3–11 cm keskimääräistä ylempänä.

Pielisjoen ja Lieksanjoen tammikuun keskivirtaama oli kymmenyksen keskimääräistä suurempi. Koitajoen, Höytiäisen ja Jänisjoen virtaama oli 15–25% keskimääräistä pienempi. Karvion ja Saramojoen virtaama oli ajankohdan keskiarvon tasolla.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa noin 24–51 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Routaa oli Juutilankankaan, Jakokosken, Jaamankankaan ja Kuuksenvaaran mittauspisteillä noin 5–10 cm, kun sitä keskimäärin on tammikuussa 14–22 cm.

Lisätietoja

Vesitilannekatsaus, Pohjois-Karjala, tammikuu 2024 (pdf, sttinfo.fi)

Milla Sallinen
vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus
p. 0295 026 162
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Kuva: Pyhäselän jäänpaksuus oli tammikuulle tyypillinen. Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus oli 42 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. © Ilkka Elo / Pohjois-Karjalan ELY-keskus.