Padon ja järven tulevaisuus herätti vilkasta keskustelua Eteläisissä

Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Eteläistenjärven pato on ollut vuosia vailla aktiivista käyttöä – onko aika herättää se Ruususen unesta? Jos patoa aletaan jälleen säätää tai se muutetaan pohjapadoksi, miten se vaikuttaa järveen ja sen luontoon? Onko majavien rakentama pato uhka säännöstelylle vai luonnonläheinen mahdollisuus säilyttää järven vedenpinta korkealla? Tällaisista kysymyksistä keskusteltiin Hämeen ELY-keskuksen järjestämässä yleisötilaisuudessa Eteläisten työväentalolla tiistaina. Kyläläisten kokemuksista ja paikallistuntemuksesta saatiin arvokasta tietoa esiselvityksen laadintaan.

Esiselvityksen laadinta on alkanut

Hämeen ELY-keskus oli kutsunut asukkaat keskustelemaan Hämeenlinnan Eteläistenjärven tulevaisuudesta. Hämeen ELY-keskus on tilannut Ramboll Finland Oy:ltä esiselvityksen padon eri kehittämisvaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista Eteläistenjärvelle. Yleisötilaisuudessa esiteltiin esiselvityksen tähänastisia tuloksia ja keskusteltiin järveen ja patoon liittyvistä toiveista ja tarpeista.

Paikalle saapunut runsaslukuinen yleisö keskusteli vilkkaasti. Erityisesti ajatus padon muuttamisesta pohjapadoksi herätti kiinnostusta. Pohjapatoa ei tarvitsisi kenenkään hoitaa eikä säätää, ja myös kalat pääsisivät siitä kulkemaan.

– Paikallisten asukkaiden kokemukset ja paikallistuntemus toivat arvokasta tietoa esiselvityksen laadintaan. Saimme Eteläisten kyläläisiltä uusia ehdotuksia muun muassa pohjapadon mahdolliseksi sijaintipaikaksi. Teemme ehdotusten pohjalta lisää mittauksia maastossa, totesi Hämeen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine tyytyväisenä yleisötilaisuuden jälkeen.

Luontoarvot selvitetään myös

Esiselvityksen lisäksi ELY-keskus on tilannut myös luontokartoituksia Eteläistenjärven alueelta. Järveltä ja rannoilta lasketaan mm. viitasammakot, korennot ja siellä pesivät linnut. Majavien syönnöslastuista määritetään, onko kyseessä euroopanmajava, joka on Euroopan alkuperäinen majavalaji, vai vieraslaji kanadanmajava. Tieto majavalajista ratkaisee, miten majavien toimiin voi tarvittaessa puuttua.

Vesipinta-ala pienentynyt kolmasosaan

Eteläistenjärven vedenpinnan korkeutta säädellään sen lasku-uomassa olevalla Eteläistenjärven padolla eli Hyvälän padolla. Pato on rakennettu vuonna 1962. Patoa ei ole kuitenkaan 35 vuoteen avattu sillä tavalla kuin lupa edellyttää, koska padon avaamisen on pelätty johtavan Eteläistenjärven kuivumiseen.

Eteläistenjärven pato rakennettiin aikoinaan osana Vuolujoen perkaaminen ja Eteläistenjärven vedenkorkeuksien järjesteleminen -nimistä valtion rahoittamaa hanketta. Hankkeen tarkoituksena oli parantaa rantapeltojen kuivatusta.

Järven vedenpinta laski uoman perkauksen ja padolla tehdyn veden säännöstelyn seurauksena keskimäärin 30 senttiä, ja tulvavedenkorkeudet alenivat jopa 90 senttiä. Järven vedenpinnan laskun ja umpeenkasvun seurauksena Eteläistenjärven vesipinta-ala on pienentynyt noin kolmasosaan.

Keinoja kuormituksen vähentämiseen

Yleisötilaisuudessa esiteltiin myös keinoja vähentää Eteläistenjärveen tulevaa kuormitusta ja kuulosteltiin, tuleeko maanomistajille mieleen sopivia paikkoja vesiensuojelurakenteille.

Esimerkiksi kosteikot, kaksitasouomat ja pohjapatosarjat pysäyttäisivät osan järveen pyrkivästä kiintoaineksesta ja hieman ravinteistakin. Kaikkein tehokkainta kuormituksen ehkäisyä on metsien ja peltojen vesitaloudesta ja kasvukunnosta huolehtiminen, kasvipeitteisyys ja hyväksi havaitut viljelykäytännöt.

Jatkoaskeleet

Esiselvitys valmistuu syksyllä 2025. Syksyllä pidetään uusi yleisötilaisuus, jossa käsitellään sekä esiselvityksen että luontokartoitusten tuloksia, ja keskustellaan jatkotoimenpiteistä.