Julkaistu: 30.4.2020

Oikukkaat talvet lisäävät jäävaurioiden riskiä – laiturit ja venevajat vaarassa

Viime talvet ovat osoittaneet, että ilmastonmuutos voi lisätä jään aiheuttamia vaurioita. Rantaa vasten puskevilla jäämassoilla on valtava voima. Jäät kääntävät kiviä ja kantoja, murjovat rantarakennelmia ja irrottavat laitureita.

Ranta-asukkaiden on syytä varautua entistä hankalampiin jäätilanteisiin. Talvet ovat oikukkaita ja lämpötilat voivat vaihdella paljon. Juuri nopeat lämpötilan vaihtelut laittavat jäät liikkeelle.

Jos jään lämpötila putoaa nollasta -20 asteeseen, jää kutistuu kilometrin matkalla noin metrin verran. Koska jääpeite on kiinni rannoilla, se repeää: jäähän aukeaa yksi tai useampia railoja. Pakkasella railot jäätyvät, ja kun lämpötila sitten nousee takaisin nollaan, laajeneva jää puskee rantoja vasten.

Tällaisia tilanteita on nähty entistä enemmän siksi, että jään päällä on usein vain vähän tai ei lainkaan lunta, sanoo hydrologi Jari Uusikivi Suomen ympäristökeskuksesta.

– Jo kymmenen sentin lumikerros eristää tehokkaasti. Jää ei silloin reagoi yhtä voimakkaasti ilman lämpötilavaihteluihin.

Edestakaisin sahaava lämpötila panee jäihin liikettä

Ilmastonmuutos lyhentää lumipeitteen keskimääräistä kestoa varsinkin maan eteläosissa. Olennaisempaa kuitenkin on, että erilaiset ääri-ilmiöt yleistyvät, toteaa Uusikivi.

– Viime talvi oli niin lauha, ettei kunnollista jääkantta muodostunut Salpausselän eteläpuolelle lainkaan. Hyvin kylmiä talvia voi silti tulla edelleen.

– Myös saman talven aikana tilanne voi vaihdella paljon. Voi tulla kylmä ja kuiva jakso, jolloin jää paksunee nopeasti eikä suojaavaa lumipeitettä saada. Seuraavalla viikolla lämpötila saattaa taas nousta nollan yläpuolelle. Tällainen edestakaisin sahaava lämpötila on jäävaurioiden kannalta hankalin.

Jos jää on hyvin ohutta ja haurasta, kuten viime talvena Etelä-Suomessa, vaurioilta säästytään ehkä kokonaan. Jo 10–20 senttiä paksu tukeva jää riittää kuitenkin synnyttämään vahinkoja, Uusikivi kertoo. – Näin paksu jää muodostuu parissa viikossa, jos on tarpeeksi pakkasta.

Myös myrskyt ja sateisuus lisäävät jäävahinkoja

Oman lisäongelmansa aiheuttavat myrskyt, jotka niin ikään liikuttavat jäitä. Myrskyjen vaikutus näkyy erityisesti alkutalvella ja keväällä, jolloin jää on ohutta. Keskitalven paksua jäätä tuuli ei pysty siirtelemään. Pienehköillä järvillä tuulella ei liioin ole suurta merkitystä.

Ilmastonmuutos vaikuttaa myös vedenkorkeuksiin ja sitä kautta jäävaurioihin, Uusikivi huomauttaa.

– Jos syksy ja alkutalvi ovat kovin sateisia, järven vedenpinta nousee tavallista korkeammalle. Silloin esimerkiksi laiturin kansi voi jäädä osittain tai kokonaan jään sisään. Tässä tilanteessa jää pääsee murjomaan laituria toden teolla.

Hankaliin jäätalviin voi varautua

Kaikkein altteimpia vahingoille ovat vesirajan tuntumassa sijaitsevat rakenteet, tyypillisimmin laiturit ja venevajat. Onpa jää joskus irrottanut rantasaunan terassinkin.

Jääriskit on syytä ottaa huomioon, kun suunnittelee rantarakentamista. Terasseja, grillikatoksia ja muita rakennelmia ei kannata pystyttää kovin lähelle rantaviivaa. Jää saattaa tunkeutua useita metrejä rannan puolelle, eikä sen voimaa kannata aliarvioida. Myös veneet on hyvä laittaa talviteloille tarpeeksi kauas rannasta.

Kevytrakenteiset laiturit on paras nostaa pois vedestä syksyllä. Tämä on tehokkain keino suojella laitureita varsinkin isojen selkien äärellä. Jäät liikkuvat sitä enemmän, mitä suurempi järven- tai merenselkä aukeaa rannan edessä. Pikkujärvien ja -lahtien rannoilla syntyy vähemmän jäävaurioita.

 

Tämän tiedon on tuottanut
SYKE