Mittarointikyselyllä tietoa vesihuollon tilasta

ELY-keskuksen Vesihuoltopalvelut-yksikkö on koonnut tietoa suomalaisen vesihuollon tilanteesta vesihuoltolaitoksilta mittarointikyselyllä sekä täydentämällä muun muassa vesihuollon tietojärjestelmä VEETIiin kerätyillä tiedoilla sekä muilla ELY-keskuksen keräämillä tiedoilla. Tavoitteena on muodostaa käsitys suomalaisen vesihuollon tilasta alueellisten vesihuoltostrategioiden yhteisten teemojen näkökulmasta.

Mittarointikysely toteutettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. Kysely toteutetaan jatkossa vuosittain ja aikasarjojen avulla saadaan näkyviin kehityssuuntia ja pystytään arvioimaan, onko kehitys etenemässä strategioiden tavoitteiden suhteen oikeaan suuntaan. Tulokset kootaan mittarointiraporttiin.

Vastauksia saatiin 421 kappaletta (vastausprosentti on 31 %) ja vastaukset arvioitiin maantieteellisesti, laitosten kokoluokan ja toimintamuodon osalta suomalaista vesihuoltokenttää edustaviksi.

Suomalaisen vesihuollon toimintavarmuus on korkealla tasolla, mutta miten jatkossa?

Vuoden 2024 vesihuollon mittarointiraportin perusteella voidaan todeta, että suomalaisen vesihuollon toimintavarmuus on korkealla tasolla ja vesihuoltopalveluiden laatu on korkea. Vesihuollon tietojärjestelmä VEETIin koottujen tietojen perusteella vuonna 2023 kaikkien laitosten keskiarvona talousvedestä 98 % täytti terveysperusteiset laatuvaatimukset ja jätevedestä 90 % täytti puhdistusvaatimukset (saavutettujen raja-arvojen lukumäärä suhteessa luvan raja-arvoihin). Suomalaisen vesihuollon toiminta vaikuttaisi siis olevan korkealla tasolla. Huolta herättää kuitenkin se, miten vesihuolto toimii jatkossa ja miten se kykenee vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin.

Kuva: Palkatun henkilöstön määrä vesihuoltolaitoksilla henkilötyövuosina

Riittävät resurssit ovat kestävän vesihuoltotoiminnan edellytys. Mittarointikyselyn perusteella 73 % vastanneista laitoksista (308 laitosta) pyöritetään 0–1 palkatun henkilön voimin. Normaalioloissa laitokset toimivat, mutta on kyseenalaista, mikä on laitoksen kyky toimia häiriötilanteissa tai miten laitos pystyy kehittämään toimintaansa. Esimerkiksi vastanneista laitoksista 72 % ei ole osallistunut häiriötilanneharjoituksiin edellisen kalenterivuoden aikana ja digitalisaatiosuunnitelma tai digistrategia on vain 10 %:lla vastanneista laitoksista. Suunnitellusti ja järjestelmällisesti toteutettu digitalisaatio kuitenkin edesauttaa laitoksen toimintavarmuuden kehittämistä muun muassa hyödyntämällä automaatiota häiriöiden mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Tuloksista näkyy myös vesihuoltolaitosten väliset suuret erot. Yleisellä tasolla suuremmilla laitoksilla on paremmat resurssit käytössä ja toiminta on suunnitellumpaa.

Kuva: Vesihuollon alueellisten yleissuunnitelmien kattavuus 2025

Yksi ratkaisu rajallisiin resursseihin voisi olla yhteistyön kehittäminen. Valitettavan harva laitos kuitenkin tekee ylikunnallista yhteistyötä ja kuntien osuus, jotka ovat mukana voimassa olevassa ajantasaisessa alueellisessa yleissuunnitelmassa saisi olla korkeampi. Tiiviimmän yhteistyön kehittämiselle vaikuttaisi olevan tarvetta.

Lue tarkemmin mittarointiraportista: Vesihuollon mittarointiraportti

Kuva: Turun Vesihuolto Oy