Julkaistu: 27.8.2021

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä koekalastuksia Helmi-elinympäristöohjelmassa

Miehikkälän–Virojoen Tyllinjärvellä on parhaillaan käynnissä verkkokoekalastukset osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Koekalastusten tavoitteena on selvittää, voitaisiinko hoitokalastuksen avulla kohentaa Tyllinjärven tilaa vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan.

Millainen on Tyllinjärven kalasto?

Koekalastuksilla selvitetään Tyllinjärven kalalajiston koostumusta, kalaston runsautta ja ikäjakaumaa sekä särkikalojen ja petokalojen suhdetta.

Tyllinjärven koekalastukset tehdään NORDIC-verkoilla. Verkot ovat 1,5 metriä korkeita ja 30 metriä pitkiä. Verkot koostuvat kahdestatoista 2,5 metriä pitkästä osasta. Verkko-osat ovat eri silmäkokoa ja ne vaihtelevat 5 mm ja 55 mm välillä. Tyllinjärvellä koekalastus kattaa yhteensä 30 verkkoyötä.

Kalastus tehdään kahdessa osassa, jolloin pyynnissä on kerrallaan 15 verkkoa. Verkot lasketaan illalla ja koetaan aamulla eli pyyntiponnistus kestää 12 tuntia. Koekalastukset tekee lappeenrantalainen kalastusbiologi ja tutkija Aarno Karels (Karels Oy).

Tavoitteena parempi lintuvesi

Koekalastusten tavoitteena on selvittää voisiko Tyllinjärven tilaa kohentaa hoitokalastuksen avulla vesilinnuston kannalta parempaan suuntaan. Pienet särkikalat aiheuttavat suoraa ravintokilpailua vesilintujen poikasille, koska ne syövät pitkälti samaa ravintoa. Lisäksi särkikalat samentavat vesistöjä, kun ne pöyhivät pohjamutia ravintoa etsiessään. Samentumisen lisääntyessä uposkasvillisuus vähenee, mikä edelleen vähentää ravinnon määrää. Särkikalat kestävät sameita vesiä paremmin kuin esimerkiksi suuret ahvenet. Siten samentuminen vähentää petokaloja, jotka luontaisesti saalistavat pieniä särkikaloja, ja pienten särkikalojen osuus kalastossa voi edelleen kasvaa.

Hoitokalastusko keinoksi Tyllinjärven kunnostamisessa?

Mikäli Tyllinjärven koekalastuksista käy ilmi, että kalasto on hyvin särkikalavaltaista ja petokaloja on vähän, järven ravintoverkkoa ja vedenlaatua voidaan kunnostaa hoitokalastamalla.

Hoitokalastus on yksi Helmi-elinympäristöohjelmassa käytetyistä kunnostusmenetelmistä, jossa elinympäristöä pyritään muuttamaan kosteikkolintujen kannalta paremmaksi.

Hoitokalastuksessa pieniä särkikaloja poistetaan vesistöstä suuria määriä esimerkiksi nuottaamalla, rysillä tai katiskoilla. Tärkeät lintuvedet ovat tyypillisesti matalia ja reheviä, joten nuottaus onnistuu niillä vain poikkeustapauksissa. Suuret ahvenet, kuhat, hauet ja muut petokalat vapautetaan takaisin vesistöön.

Helmi-elinympäristöohjelmassa luonnonmonimuotoisuutta vaalitaan mm. lintuvesikunnostuksin

Ympäristöministeriön rahoittamassa Helmi-elinympäristöohjelmassa tehdään töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpiin syihin. Helmi-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan maanomistajien suostumuksella.

Vuonna 2020 Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella tehtiin muun muassa lajistoselvityksiä lintuvesikunnostuksiin liittyen ja niitettiin lintuvesien ruovikoita. Tänä vuonna ovat siis vuorossa koekalastuksetkin. Helmi-ohjelman on suunniteltu jatkuvan vuoteen 2030 asti.

Yhteyshenkilöt

Lintuvesikoordinaattori William Velmala
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 021 088

Kuva: Aarno Karels Tyllinjärvellä koeverkkokalastamassa, kuvaajana Ari Nieminen.

Tämän tiedon on tuottanut
ELY-keskus