Maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa lämmin ja lumet olivat vähissä

Maaliskuun keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Sulamisen käynnistyminen näkyy nousuun lähteneinä vedenpinnakorkeuksina. Maakuntaan ennustetaan keskimääräistä pienempiä virtaamia, kevättulvia sekä pohjavedenkorkeuksia.

Maaliskuun sadanta oli vähän ajankohdan keskiarvoa suurempi. Pohjois-Karjalan maakunnassa lunta oli kuukauden lopussa kuitenkin keskimääräistä vähemmän ja sen vesiarvo oli pieni. Pyhäselän ja Pielisen jää oli ajankohdan keskiarvon mukainen. Molemmissa mittauspaikoissa teräsjäätä oli yli puolet jään paksuudesta, noin 34–46 cm kokonaisjäänpaksuudesta. Huhtikuun lämpimät ilmat yhdistettynä suuriin virtaamiin voivat heikentää jäänpaksuutta nopeasti.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan maaliskuu oli Pohjois-Karjalassa 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Maaliskuun keskilämpötila oli maakunnassa 1,8 pakkasastetta, kun tyypillisesti keskilämpötila on 4,3 pakkasastetta.

Maaliskuun keskimääräinen sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 44 mm, kun lunta sataa keskimäärin 33 mm. Lumipeitteen paksuus oli kuukauden lopulla 13–16 cm. Ajankohdalle keskimääräinen lumipeitteen paksuus on maaliskuun lopussa 54 cm. Lumipeitteen paksuuksissa on kuitenkin runsasta paikallista vaihtelua. Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli maakunnassa 91–117 kg/m2, kun tavallisesti maakunnan lumikuorman keskiarvo on 146 kg/m2. Maaliskuun lopussa 2024 lumikuormaa oli noin 173–207 kg/m2.

Järvien vedenkorkeuksissa oli runsasta alueellista vaihtelua

Orivesi-Pyhäselän vedenkorkeus on nyt 25 cm ajankohdan keskiarvoa alempana. Syksyn matalista vedenkorkeuksista, talven vähäisestä sadannasta ja useista lauhoista jaksoista johtuen kevään tulvahuipun ennustetaan jäävän jopa 40 cm keskimääräisen tulvahuipun alapuolelle. Tulvahuipun ennustetaan osuvan toukokuun toisen ja kesäkuun ensimmäisen viikon välille, kun se yleensä ajoittuu kesäkuun myöhäisemmille viikoille.

Pielisen vedenkorkeus on noin 10 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Tulvahuipun ennustetaan jäävän noin 45 cm mediaanin alapuolelle ja ajoittuvan toukokuun alkuviikoille. Kuten Orivesi-Pyhäselän, myös Pielisen tulvahuipun ennustetaan saavutettavan noin kuukauden ennen vesistön tyypillistä tulvahuipun ajankohtaa.

Maaliskuun viimeisenä päivänä Juojärven vedenkorkeus oli 6 cm, Kajoonjärven 10 cm, Kermajärven 13 cm, Varisveden 28 cm, ja Kajoonjärven 8 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä. Ruunaan vedenkorkeus oli 3 cm ja Viinijärven 11 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.

Pielisjoen, Lieksanjoen ja Koitajoen maaliskuun keskivirtaamat olivat noin 10–25 % ajankohdan keskiarvoa alempana. Roukkajankosken, Puntarikosken ja Ruskeakosken virtaamat olivat 10–30 % keskiarvon yläpuolella. Huhtikuun lämpöjaksojen ja alkukuun lumisateiden ennustetaan nostavan virtaamia entisestään.

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli maaliskuun lopussa Ilomantsin Kuuksenvaaralla 3 cm ja Kontiolahden Jaamankankaalla 13 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Nurmeksen Juutilankankaalla pohjavedenkorkeus oli 12 cm ja Kontiolahden Jakokoskella 32 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Routaa oli 0–11 cm, kun sitä ajankohdalle ominaisesti on 14–23 cm.

Pyhäselän Roukalahdella jäänpaksuus oli maaliskuun lopussa 49 cm ja Pielisellä Nurmeksessa 58 cm. Pyhäselän jää oli 4 cm keskimääräistä ohuempaa ja teräsjään osuus oli noin 34 cm. Pielisellä teräsjäätä oli noin 46 cm. 13.4.2025 satelliittihavaintojen perusteella on havaittavissa, että Orivesi-Pyhäselällä on laajoja sulamisalueita erityisesti virtaamakohtien ympäristössä. Jäillä tulee liikkua erittäin varovaisesti ja varustautua aina jäänaskalein.

Yhteyshenkilöt

Milla Sallinen

vesitalousasiantuntija, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

p. 0295026162, vaihde 0295 026 000

etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi