Lumien sulaminen nostaa vedenkorkeuksia Hämeessä

Viime viikolla alkanut lauha sää sulattaa lumia, mikä näkyy vesistöjen nousevina vedenkorkeuksina. Lunta on lopputalvella ollut Hämeessä keskimäärin vähemmän, kuin yleensä, joten tyypillistä korkeampia kevättulvalukemia ei todennäköisesti saavuteta. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin myös vuodenajalle tyypillisellä korkeudella, joten säännöstelyillä on mahdollista pidättää sulamisvesiä.

Ensimmäisenä sulamisvedet nostavat jokien vedenpintoja, eikä pientä suurempien järvien korkeuksiin ole vielä tämän viikon aikana näkyvissä suuria muutoksia. Loimijoen ja Puujoen korkeudet lähtivät hienoiseen nousuun jo viime viikolla, ja ne jatkavat nousuaan luultavasti vielä tämän viikon ajan. Nousu saattaa jatkua tällä viikolla aina kevään tulvahuipuksi asti. Ennusteet ovat kuitenkin herkkiä lämpötilan suhteen. Mikäli sää jälleen viilenee, Puujoella huippu ajoittuu huhtikuun vaihteeseen.

Loimijoella saavutetaan ensimmäinen tulvahuippu ennusteiden mukaan tällä viikolla ja se jää Ypäjällä suunnilleen N60 +79,8 m tasolle, joka vastaa keskimääräistä kevättulvaa ja on yli metrin matalammalla kuin tämän vuoden tammikuun talvitulvan korkeus. Näillä näkymin vedenkorkeus voi nousta Loimijoella uudestaan huhtikuun aikana ja mahdollisesti ensimmäistä huippua korkeammalle. Puujoen Varunteenkoskella vedenkorkeus nousee tällä viikolla ennusteiden mukaan noin tasolle N60 +80,8 m, mikä vastaa keskimääräistä pienempää kevättulvaa ja on yli puoli metriä alempana kuin tämän vuoden tammikuun talvitulvan korkeus.

Riihimäellä Vantaanjoen ennustetaan tällä viikolla nousevan Paloheimossa tasolle N60 +87,0 m, mikä vastaa tyypillistä kevättulvakorkeutta ja jää alemmalle tasolle kuin tämän vuoden tammikuun talvitulvassa. Kaikissa joissa on mahdollista, että huhtikuun aikana koetaan uusi tulvahuippu, kun loput lumet sulavat. Tulvahuippu voi kivuta korkealle, mikäli sulaminen tapahtuu nopeasti tai samaan aikaan on vesisateita.

Vesitilanne järvissä

Kymijoen vesistössä järvien vesitilanne on useimmilla alueilla vuodenajalle tyypillinen. Lumen määrä vesistöalueella on ajankohtaan nähden tavanomainen. Päijänteen hitaassa laskussa oleva vedenkorkeus, kuten myös lähtövirtaama, ovat ajankohdan keskiarvotason tuntumassa. Kymijoen virtaama on hiukan pienempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Suuria muutoksia ei ole lähiviikkoina odotettavissa. Ennusteiden mukaan Päijänteen vedenkorkeus kääntyy nousuun huhtikuun puolen välin jälkeen ja huippu saavutetaan kesäkuussa. Lahden Vesijärven vedenkorkeus on noin 8 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Vesijärven vedenkorkeus on hitaassa nousussa ja huippu saavutetaan ennusteiden mukaan toukokuun puolessa välissä.

Kokemäenjoen vesistöalueella säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ja juoksutukset ovat edelleen lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja. Tulovirtaamat kasvavat hiljalleen sään lauhtuessa. Vanajaveden korkeus Hämeenlinnan kohdalla on noin 5 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Lammin Pääjärven vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan keskiarvotason alapuolella. Tammelan Pyhäjärven vedenkorkeus on noin 15 cm ajankohdan keskiarvotason yläpuolella. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet kääntyvät nousuun juoksutuksista riippuen maalis–huhtikuun vaiheessa.

Myös alueen säännöstelemättömien järvien vedenkorkeudet ovat suureksi osin ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Längelmäveden ja Hauhon reitin järvien vedenkorkeudet on lähellä ajankohdan keskiarvotasoa ja niiden ennustetaan lähtevän hitaaseen nousuun maaliskuun loppupuolen aikana.

Tulviin varautuminen

Vaikka Hämeen alueelle ei ennusteiden mukaan tänä keväänä ole tulossa merkittäviä tulvia, kannattaa muistaa tulviin varautumisessa seuraavaa:

Pelastuslain mukaan kiinteistönomistajan on osaltaan varauduttava omaisuutensa suojaamiseen. Tulvatilannetta onkin syytä tarkkailla tiiviisti ja tarvittaessa tulee ryhtyä omatoimisiin suojaustoimenpiteisiin. Laiturien ja veneiden kiinnitysten tulee olla kunnossa ja irtainta omaisuutta on syytä siirtää turvaan tulvalta.

Tulvavedessä liikkumista tulee välttää. Virtaava vesi on voimakasta ja voi kaataa kulkijan jo matalillakin vesisyvyyksillä. Tierakenteiden rikkoutumista ei välttämättä havaitse samean tulvaveden alta, joten veden peittämällä tiellä liikkumista tulee harkita tarkkaan.

Ohjeita omatoimiseen varautumiseen sekä omaisuuden suojaamiseen löytyy vesi.fi-sivustolta.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja:

Jukka Sainio
vesitalousasiantuntija
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 064

Elina Mäkäläinen
vs. yksikön päällikkö
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 158