Lumien sulaminen alkoi ja jokien virtaamat kasvoivat maaliskuun puolivälissä (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaisjokien virtaamat olivat ajankohdalle tavanomaisia maaliskuun alkupuoliskolla. Maaliskuun puolivälin lämpimät kelit nostivat pohjalaisjokien virtaamia etenkin rannikon pienillä vesistöalueilla, kuten Laihianjoella ja Maalahdenjoella. Maaliskuun lopulla sää viileni selvästi ja jokien virtaamat tasaantuivat ja kääntyivät pieneen laskuun.

Lumen vesiarvo oli pohjalaismaakunnissa maaliskuun lopussa suurempia kuin keskimäärin. Lunta oli maaliskuun lopussa erityisesti isompien jokien yläosilla, kuten Perhonjoella, Ähtävänjoiella, Lapuanjoella ja Kyrönjoella. Rannikon pienten joekien alueella ja isojen jokien alaosilla lumimäärät vähenivät selvästi maaliskuun puolivälin lämpimän jakson aikana.

Pohjalaisjokien jäät olivat maaliskuussa monin paikoin keskimääräistä paksumpia. Kyrönjoella ja Lapväärtinjoella tehtiin viikolla 12 jääsahauksia jäiden heikentämiseksi pahimpien jääpatopaikkojen läheisyydessä. Sahauksia tehtiin Kyrönjoella Skatilassa (Mustasaari), Kolkissa (Vaasa) sekä Isossakyrössä Pukkilansaaren ja Vanhan kirkon seudulla. Lapväärtinjoella jäitä sahattiin Kristiinankaupungissa jokisuistossa olevien venevajojen läheisyydessä.

Perhon-, Lapuan-, Kyrön- ja Närpiönjoen tekojärvet on pääosin laskettu ns. kevätkuopan tasolle odottamaan sulamishuippua, jolloin tekojärviä hyödynnetään tulvahuipun pienentämiseen. Vedenpinnan lasku aloitettiin maaliskuun puolivälin paikkeilla myös Pitkämön tekojärvessä, joka lasketaan kevättasolle yleensä viimeisenä. Perhonjoen keskiosan järviryhmästä johdettiin vettä Kaitforsin alapuoliselle jokialueelle jääpeitteen heikentämiseksi. Tekojärvien ja säännösteltyjen järvien matalasta pinnasta tuli ELY-keskukseen maaliskuun lopulla runsaasti kyselyjä.

Happitilanne on heikko useimmissa järvissä

Maaliskuun alkupuolella jokivesien vedenlaatu oli talvikaudelle tyypillistä. Pintavalunta oli vähäistä ja vedenlaatuun vaikuttavat eniten pohjavesistä ja järvistä purkautuva vesi sekä mm. jätevesikuormitus. Suurista joista vedenlaatu oli heikointa, eli hyvin ravinnepitoista Närpiönjoessa. Muissa suuremmissa joissa vedenlaatu oli ajankohtaan nähden tyypillistä ja ravinnepitoisuudet ilmensivät tyydyttävää tai jopa hyvää tasoa. pH-arvot olivat 6-7 välillä, eikä happamuushaittoja havaittu. Kuun puolen välin tienoilla lämpötilojen noustessa virtaamat lähtivät nousuun. Tulvat tulevat heikentämään vedenlaatua, mutta vaikutukset näkyvät suuremmin vasta huhtikuulla.

Pitkään jatkunut talvi on heikentänyt happitilannetta useissa alueen järvissä. Heikoin happitilanne on pienissä, matalissa ja rehevissä järvissä ja osassa tekojärviä. Näissä happitilanne on heikentynyt pohjanläheisessä alusvedessä, mutta osassa järviä myöskin jäänalaisessa päällysvedessä. Suurissa ja syvissä järvissä vähähappiset olosuhteet rajoittuvat alusveteen, päällysveden happitilanne näissä on hyvä. Happikadon näkyvimpiä seurauksia ovat kalakuolemat. Kalakuolemista ei ole ELY-keskukselle kuitenkaan tullut toistaiseksi tietoja.

Pohjavesipinnat kääntyivät nousuun

Alkutalvesta jatkunut tasainen pohjavesipintojen lasku päättyi maaliskuun puolivälin jälkeen sään lämmetessä. Paksu lumipeite alkoi sulaa ja sulamisvesi pääsi imeytymään maaperään täyttämään pohjavesivarantoja. Etenkin rannikkoseudun pohjavesimuodostumilla pohjavedenpinnat lähtivät tasaiseen nousuun kuukauden puolivälin jälkeen. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla Kälviällä, Alavuudella ja Halsualla samankaltainen trendi on havaittavissa. Seuranta-asemilla pohjaveden pinnankorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskiarvojen tuntumassa.

Lisätietoa verkossa:

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Vesitalousasiantuntija Katja Haukilehto, puh. 0295 028 021 (säännöstely ja virtaamat)
Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)
Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)
Vesistöyksikön päällikkö Liisa Maria Rautio, puh. 0295 027 919

sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi