Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027

Laihianjoen vesistöalue sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja vesistöaluetta ympäröivät Kyrönjoen, Närpiönjoen ja Maalahdenjoen vesistöalueet. Laihianjoen merkittävä tulvariskialue sijaitsee Vaasan, Mustasaaren ja Laihian kunnan alueilla. Tulvariskiä lisää Laihianjoen ja Kyrönjoen vesistöalueen yhdistyminen suurilla tulvilla ns. bifurkaatioalueella Mustasaaressa ja Vaasassa. Laihianjoen vesistöalue on kooltaan melko pieni ja järvisyysprosentti on 0,04 eli vesistöalue on lähes järvetön.

Tulvatilanteessa on uhattuna runsaasti asukkaita myös taajama-alueella, koulu- ja päiväkotirakennuksia, tärkeitä liikenneyhteyksiä (mm. Vaasan lentoasema ja Vaasa-Seinäjoki rautatie) ja ympäristölupavelvollisia kohteita. Tulva voi aiheuttaa alueella ongelmia sähkönjakelulle, tietoliikenteelle ja vesihuollolle.

Laihianjoelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021. Suunnitelma on päivitetty ja uusi suunnitelma on vuosille 2022–2027. Suunnitelmaa on valmisteltu Laihianjoen tulvaryhmässä. Hallintasuunnitelmassa on esitetty alueen tulvariskien hallinnalle kahdeksan tavoitetta ja 29 erilaista toimenpidettä.

Laihianjoen vesistöalue sijaitsee Pohjanmaan maakunnassa ja se kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Vesistöaluetta ympäröivät Kyrönjoen, Närpiönjoen ja Maalahdenjoen vesistöalueet. Laihianjoen merkittävä tulvariskialue sijaitsee Vaasan, Mustasaaren ja Laihian kunnan alueilla. Tulvariskiä lisää Laihianjoen ja Kyrönjoen vesistöalueen yhdistyminen suurilla tulvilla ns. bifurkaatioalueella Mustasaaressa ja Vaasassa. Laihianjoen vesistöalue on kooltaan melko pieni ja järvisyysprosentti on 0,04 eli vesistöalue on lähes järvetön.

Laihianjoella ei ole tulvariskeihin oleellisesti vaikuttavaa vesivarojen käyttöä, kuten voimataloutta tai myllytoimintaa. Jokeen on rakennettu kaksi pohjapatoa, jotka sijaitsevat Laihian alueella Kylänpään kohdalla ja Mustasaaressa Helsingbyn lähellä. Laihianjoella ei ole tehty erikseen asutusta ja rakennuksia varten tulvasuojelutoimenpiteitä. Laihianjoen alaosalla on tehty perkauksia 2014–2018.

Laihianjoella on yksi jatkuva vedenkorkeuden ja virtaaman havainnointiasema joen alaosalla Karkkimalassa.  Lisäksi Laihian keskustassa on yksi vedenkorkeuden havaintopaikka, mutta se ei ole valtakunnallisessa havaintoverkossa eikä havainnointi ole jatkuvaa. Laihianjoen keskivirtaama Karkkimalassa (1972–2020) (MQ) on 3,3 m³/s. Alin mitattu virtaama (NQ) Karkkimalan asemalla on ollut 0,00 m³/s ja vastaavasti suurimmillaan virtaama (HQ) on ollut 56 m³/s.

Lahianjoen vesistöalueen tulvaryhmä on asettanut tulvariskien hallinnan tavoitteet vesistöalueen merkittävälle tulvariskialueelle (Laihia-Tuovila-Runsor) ja vesien pidättämiseen liittyvien tavoitteiden osalta koko valuma-alueelle. Tavoitteet on jaoteltu tulvien aiheuttamien vahingollisten seurausten mukaisesti, ja ne koostuvat ylätavoitteista ja niitä tarkentavista osatavoitteista. Erityisesti Laihianjoen vesistöalueen tavoitteissa haluttiin painottaa tulviin varautumista, maankäytön ohjausta, omatoimista varautumista, vesien pidättämistä ja varautumista muuttuviin ilmasto-oloihin. Tutustu tavoitteisiin tarkemmin Laihianjoen hallintasuunnitelmasta.

Tulvariskien hallinnalle on esitetty useita toimenpiteitä. Suurin osa toimenpiteistä liittyy tulvariskiä vähentäviin ja valmiutta lisääviin toimenpiteisiin. Näitä ovat mm. varautuminen ja tiedon lisääminen, merkittävien liikenneyhteyksien toimivuuden tai kiertoteiden varmistaminen sekä maankäytön suunnittelun keinot. Ajantasaisten tulvakarttojen voidaan hahmottaa tulvan aiheuttamia riskialueita, jolloin voidaan välttää tulva-alueelle rakentamista. Tulviin varautumista parannetaan myös mm. hankkimalla tilapäisiä tulvasuojelurakenteita ennakkoon, järjestämällä tulvaharjoituksia ja laatimalla varautumissuunnitelmia.

Laihianjoen vesistöalueella on esitetty myös useita toimenpiteitä valuma-alueen vedenpidättämiskyvyn parantamiseksi. Keskeisenä nähdään toimiva vuorovaikutus, vapaaehtoisuus ja tukijärjestelmät.  Esimerkkinä vedenpidättämistä edistävästä toimenpiteestä on yhteistyöverkoston perustaminen edistämään pienimuotoista vedenpidättämistä valuma-alueella. Lisäksi ehdotetaan tarkempaa kartoitusta valumavesien pidättämiseen soveltuvista kohteista. Kartoituksesta saatuja tuloksia voidaan hyödyntää maanomistajien neuvonnassa.

Laihia-Tuovila-Runsorin merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan selvitys tarpeesta suojata erityiskohteita tulvasuojauksilla (tilapäiset ja kiinteät). Suojattavia kohteita voivat olla vaikeasti evakuoitavat rakennukset, vesihuollon rakenteet sekä sähkö- ja tietoliikenneinfrastruktuuri. Selvitystä voidaan käyttää ohjeena alueen kunnille ja toimijoille. Lisäksi ehdotetaan selvitystä tulvan vaikutuksesta Vaasa-Seinäjoki- rautatieyhteyden toimivuuteen tulvatilanteessa.

Tulvatilanteessa ajantasainen tulvaviestintä ja tulvatilannekuva auttavat kansalaisia ja viranomaisia tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Myös kansalaiset voivat auttaa tulvatilannekuvan muodostamista toimittamalla viranomaisille paikallisia tulvahavaintoja.

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Laihianjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022-2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)

Kuuleminen tulvariskien hallintasuunnitelmista

Väestöllä ja sidosryhmillä on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen sisällöstä, mm. tavoitteista, toimenpiteistä, toimeenpanosta. Lisäksi on voinut antaa palautetta suunnitelman osana esitetystä ympäristöselostuksesta. Kuulemismateriaalit ovat olleet esillä kunkin vesistöalueen kunnissa ja palautetta on voinut antaa myös sähköisesti.

Laihianjoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016–2021 on päivitetty vuosille 2022–2027. Ehdotus hallintasuunnitelmaksi oli kuultavana 2.11.2020–14.5.2021. Samaan aikaan pyydettiin lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kuulemisena aikana saatiin yhteensä 22 lausuntoa, joista 10 koski Laihianjoen vesistöaluetta. Suunnitelmaehdotukseen tehtiin joitakin tarkennuksia kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta. Palaute huomioidaan myös toimenpiteiden toteutuksessa ja sidosryhmäyhteistyön jatkamisessa. 

Ehdotus Laihianjoen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi vuosille 20162021 oli kuultavana ajalla 1.10.201431.3.2015. Kuulemisen yhteydessä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä hallintasuunnitelmasta ja siihen liittyvistä tulvariskien hallinnan tavoitteista, toimenpiteistä, ympäristöselostuksesta sekä suunnitelman toimeenpanosta. Palaute käsiteltiin tulvaryhmässä ja se otettiin tarpeellisin osin huomioon suunnitelman viimeistelyssä. Palautteesta laadittiin yhteenveto. 

Aluekohtaiset aineistot

Tulvariskien hallintaan liittyviä selvityksiä: