Kuivan kevään jälkeen läntisen Suomen vesitilanne on monin paikoin palannut tavanomaiselle tasolle

Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen vesitilanteessa on tällä hetkellä selviä eroja säännösteltyjen ja luonnontilaisten vesistöjen välillä. Säännöstellyillä järvillä vedenpinnat ovat tavanomaisella tasolla kun taas luonnontilaisten järvien pinnat ovat edelleen pääosin tavanomaista alempana ajankohtaan nähden. Paikoin vedenkorkeudet ovat kuitenkin viimeaikaisten sateiden myötä palautuneet lähemmäs vuodenajan keskimääräistä tasoa.

Järvien vesitilanteissa alueellisia eroja

Säännöstellyissä järvissä vedenpinnat ovat nyt loppukesästä monin paikoin ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä tai mediaanin tuntumassa. Kuivasta keväästä ja alkukesästä huolimatta Pirkanmaan suurten säännösteltyjen järvien (Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Kyrösjärvi, Rauta- ja Kulovesi) ja Kanta-Hämeen säännösteltyjen järvien (Pääjärvi, Pyhäjärvi (Tammela) pinnat saatiin nostettua virkistyskäytön näkökulmasta hyvälle tasolle. Runsaat sateet aiheuttivat esimerkiksi Näsijärvessä merkittävän hetkellisen pinnan nousun, jonka seurauksena käytiin säännöstelyn ylärajan tuntumassa. Kuivuustilanteeseen reagoitiin keväällä rajoittamalla Vanajaveden juoksutusta sulkemalla ohitusuoma poikkeuksellisesti. Rajoitus päästiin purkamaan heinäkuun alussa tilanteen helpotuttua.

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet puolestaan vaihtelevat merkittävästi. Ero alueiden välillä on suurta, ja osalla havaintopaikoista vedenkorkeudet ovat sateiden ansiosta normalisoituneet tai lähellä ajankohdan keskiarvoja. Heinäkuun puolenvälin sateet nostivat paikoin pintoja huomattavasti. Esimerkiksi Pohjois-Pirkanmaalla Tarjanteen vedenpinta oli vielä heinäkuun puolivälissä poikkeuksellisen alhainen. Runsaiden sateiden ansiosta sen tilanne muuttui huomattavasti ja on ennusteiden mukaan nousemassa elokuun alkupuolella keskimääräiselle tasolle. Pohjois-Pirkanmaalla pienissä luonnontilaisissa järvissä pinnat nousivat harvinaisen alhaisista lukemista liki tulvakorkeuksiin. Esimerkiksi Kitusjärven pinta oli ennen sateita harvinaisen alhainen nousten sateiden myötä tulvakorkeuksiin.

Toisaalta Etelä-Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä luonnontilaisten järvien, kuten Längelmäveden, Vesijärven, Kukkian ja Hauhon reitin järvien pinnat ovat tuntuvasti ajankohdan mediaanin alapuolella. Mallasveden vedenkorkeuden laskua on pystytty ehkäisemään rajoittamalla Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusta vesiluvan puitteissa. Tällä on vaikutusta myös yläpuolisiin järviin, kuten Längelmäveteen pintaan nostavasti. Poikkeusjuoksutusta toteutetaan niin kauan kuin siihen on perustetta.

Varsinais-Suomessa vesitilanne on pääosin ajankohtaan nähden normaali, mutta alueellista vaihtelua on. Varsinais-Suomen itäosissa on satanut vähemmän kuin muualla. Paimionjoen vesistöalueella heinäkuun rankkasateiden aiheuttamat tiestövauriot Somerolla on saatu korjatuksi liikennöitävään kuntoon.

Satakunnassa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on keskimääräistä korkeammalla, mutta kääntymässä vähitellen laskuun. Karvianjoen vesistöalueen järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat ajankohdan mediaanitasolla tai hieman tätä korkeammalla.

Lisää tietoa vesitilanteesta:

Vesitilanne (vesi.fi)
Vesi.fi-karttapalvelu

Lisätietoja:

Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Pirkanmaa:
vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä, puh. 0295 036 164

Kanta-Häme:
vesitalousasiantuntija Merja Suomalainen, puh. 0295 025 161

Varsinais-Suomi:
vesitalousasiantuntija Ilkka Myllyoja, 0295 022 911

Satakunta:
vesitalousasiantuntija Johanna Lantto, puh. 0295 023 066