Kokemäenjoen tammikuun tulva näkyy Pirkanmaalla vedenkorkeuksissa

Tammikuun puolenvälin lämpimät päivät sekä sateet nostivat Etelä-Suomessa jokien virtaamia tulvalukemiin. Pirkanmaan keskeisiin säännösteltyihin järviin varastoitiin tulvahuipun aikana vettä Kokemäenjoen tulvahuipun pienentämiseksi.

Tammikuun lämmin jakso sateineen sai Kokemäenjoen sivujoet tulvimaan. Loimijoella vedenkorkeus nousi jopa viime kevään tulvaa korkeammalle, ylittäen vuoden keskimääräisen tulvan korkeuden. Sivujokien virtaamat nousivat nopeasti, ja ne ovat jo pääosin laskeneet lähemmäs tavanomaisia talvikorkeuksia.

Myös Pirkanmaan puolella nähtiin tulvavirtaamia esimerkiksi Sastamalan Kiikoisissa sekä Akaan Tarpianjoella. Parkanonjärvellä puolestaan vedenkorkeus nousi vuodenvaihteen lukemista peräti metrillä.

Etelä-Pirkanmaalla syksyn kuivuus vaihtui tammikuun tulviin. Lumien sulaminen ja vesisateet näkyivät selvästi vesistöissä. Järvien pintojen kohoamista tapahtui monessakin paikkaa ja vuodenaikaan nähden järvet olivatkin korkealla paikoitellen, huomauttaa vesitalousasiantuntija Simo Ylönen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Myös koko syksyn matalalla olleet Iso-Längelmäveden sekä Kukkian vedenkorkeudet ovat tammikuun aikana lähteneet nousuun. Syksy oli kuitenkin niin kuiva, että näillä järvillä ollaan edelleen vedenkorkeuksissa ajankohdan keskimääräistä alempana. Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata vesi.fi palvelussa (vesi.fi).

Pirkanmaan vesistösäännöstelyillä helpotetaan Kokemäenjoen tulvia

Kun virtaamat Kokemäenjoen alajuoksun sivujoilta kasvavat tulvalukemiin, voidaan Pirkanmaan keskeisten järvien juoksutuksia pienentämällä helpottaa Kokemäenjoen tulvatilannetta. Pirkanmaan keskeisillä säännöstellyillä järvillä tarkoitetaan Näsijärveä, Pyhäjärveä, Vanajavettä, Kyrösjärveä sekä Rauta- ja Kulovettä. Juoksutusten väliaikainen pienentäminen järvistä madaltaa tulvahuippua Porissa ja Huittisissa. Tulvahuipun aikaan tammikuun puolivälissä Kokemäenjoen sivujokien virtaama olikin moninkertainen Pyhä-järvestä lähtevään vesimäärään verrattuna.

Tulvan aikainen vesien pidättäminen järvissä aiheuttaa niiden vedenpinnan nousemista. Esimerkiksi Vanajavedellä vedenkorkeus nousi toista kymmentä senttiä, vaikka tavallisena vuonna vedenkorkeus on tammikuussa laskusuuntainen. Rautavesi-Kulovesi taas toimii tärkeänä säätövarana nopeampiin muutoksiin vesitilanteessa, joten siellä vedenkorkeuden vaihtelu on ollut tammikuun aikana noin 30-40 sentin luokkaa.

Kokemäenjoen tulvatilanteen helpotettua on Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien juoksutuksia lisätty. Tällä toimenpiteellä saadaan järviin palautettua säätötilavuutta, mikäli tulva alajuoksulla uusiutuisi. Samalla varaudutaan mahdollisesti tarvittavaan virtaaman pienentämiseen Kokemäenjoella. Virtaaman pienentäminen voisi tarkoittaa keskeisillä säännöstellyillä järvillä uutta vedenkorkeuden väliaikaista nousemista.

Virtaaman pienennys voidaan tarvita, mikäli joella päästään pakkasten myötä muodostamaan uudelleen jääkantta hidastamalla virtausta tai jos vesi viiletessään alkaa muodostaa hyydejäätä siten, että joen virtaus vaikeutuu. Hyyteen kertymisen todennäköisyyttä lisää se, että lämpimät säät ja suuret virtaamat ovat sulattaneet jääkannen Kokemäenjoesta sekä järvien virtaavammista osista lähes kokonaan.

Suuret juoksutukset heikentävät järvien jäitä erityisesti Pyhäjärvellä, Kulovedellä, Rautavedellä sekä Vanajavedellä Toijalan ja Lempäälän välillä. Aiemmin talvella tukevasti jäässä olleiden alueiden jääkannet voivat ohentua merkittävästi tai sulaa kokonaan, muistuttaa vesitalousasiantuntija Niko Nurhonen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Kevättulviin varautuminen alkaa säännöstellyillä järvillä

Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia lasketaan talven mittaan lumitilanteen kehittymisen mukaan. Tällä varaudutaan kevättulviin. Joinakin vuosina kevättulviin varautumista ei ole tarvinnut tehdä, sillä talven lumimäärät ovat olleet pieniä. Tammikuun lämpimät päivät sulattivat Pirkanmaalla kuitenkin vain osan kertyneestä lumesta, joten kevään lämmön myötä kasvaviin virtaamiin varaudutaan laskemalla järvien pintoja.

Lisätietoja:

Pirkanmaa:
vesitalousasiantuntija
Niko Nurhonen
p. 0295 036 103

vesitalousasiantuntija
Simo Ylönen
p 0295 036 171

Kokemäenjoen alaosa:

johtava vesitalousasiantuntija
Juha-Pekka Triipponen
p. 0295 022 953

www.twitter.com/pirvesi (vesiasiat Pirkanmaalla)
www.twitter.com/pirkanmaanely (Pirkanmaan ELY-keskus)