Julkaistu: 12.7.2024
Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus
Jyllinkosken padon purku Kankaanpäässä edistää erittäin uhanalaisen raakun elinympäristöjen laajentumista
Heinäkuun alussa aloitettu Jyllinkosken voimalaitospadon purku Kankaanpäässä on herättänyt paljon huolta paikallisten keskuudessa. Purkutöiden takia Karvianjoen vedenpintaa on laskettu, mikä on paljastanut jokitörmiä ja siellä eläviä simpukoita. Jokihelmisimpukoita eli raakkuja tai muita uhanalaisia simpukkalajeja ei kuitenkaan ole menehtynyt veden laskun myötä.
Tiedetyt suurimmat Karvianjoen raakkujen esiintymät ovat tehtyjen selvitysten mukaan Jyllinkosken padon alapuolella. Pato on toiminut vaellusesteenä taimenille, joita raakut tarvitsevat lisääntyäkseen, joten raakkujen esiintyminen padon yläpuolella on hyvin epätodennäköistä. Raakkuihin kohdistuvia vaikutuksia arvioitiin ennen padon purkua luonnonsuojelulain mukaisessa Natura-arvioinnissa, siitä annetussa ELY-keskuksen lausunnossa sekä purkuluvassa. Vaikutukset raakkuihin arvioitiin vähäisiksi. Purkamisen aiheuttama veden hetkittäinen samentuminen ja mahdollisen kiintoaineksen liikehdintä ei heikennä raakun elinolosuhteita.
LIFE Revives -hankkeen aluekoordinaattori Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta kävi 8.–12.7. tarkastelemassa Jyllinkosken voimalaitospadon purun vaikutuksia raakkuihin yhdellä suuremmalla esiintymisalueella Rakennuskoskella. Vesi oli hetkittäin sameaa pohjapadon rakennustöiden takia, mutta kirkastui päivän aikana. Raakkuja löytyi alueelta normaaliin tapaan, eivätkä ne olleet peittyneet kiintoainekseen tai vaikuttaneet muutenkaan häirityiltä.
Jyllinkosken voimalaitospadon yläpuolella käytiin 11.7. tekemässä lajimääritystä kuiville jääneille simpukoille lähellä voimalaitospadon purkua ja Jyllinkosken leirikeskuksen edustalla. Yhtään raakkua tai vuollejokisimpukkaa ei löytynyt alueelta. Lajit olivat soukkojokisimpukka, litteäjärvisimpukka ja pikkujärvisimpukka, jotka voi helposti erottaa raakuista mm. lukkohampaiden avulla. Mikään näistä lajeista ei ole uhanalainen.
Väliaikainen vaikutus alueen pohjaeläinyhteisöön voi olla suurikin, mutta pitemmällä aikavälillä lajisto palautuu alueelle. Voimalaitospadon purun ja koskialueen ennallistaminen on valtavan suuri edistysaskel virtavesien eliöstön liikkumisen kannalta. Taimenten liikkuminen on mahdollista padon purun jälkeen ylävirtaan päin ja tulevaisuudessa raakuillakin on mahdollisuus levittäytyä laajemmalle alueelle. Erittäin uhanalaisen lajin selviytymisen kannalta uusien elinympäristöjen löytyminen on ehdottoman tärkeää.
LIFE Revives -hanke edistää jokihelmisimpukan kantojen vahvistamista ja elinympäristöjen kunnostusta. Kuusivuotinen LIFE Revives -hanke käynnistyi syksyllä 2021 usean vuoden taustatyön ja suunnittelun tuloksena 12 projektipartnerin voimin. Tavoitteena on parantaa jokihelmisimpukan, raakun, ekologista tilaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa, jotta lajin suotuisa suojelun taso saavutettaisiin. Varsinais-Suomen ELY-keskus edistää hankkeen toimia Satakunnassa Karvianjoella.
Lisätietoa
Teemasivusto:
- LIFE Revives -hanke – Jokihelmisimpukan eli raakun elinympäristöjen kunnostaminen
- LIFE Revives -hanke kerää tietoa jokihelmisimpukkaan ja sen isäntäkaloihin liittyen (uutinen 9.2.2024)
Varsinais-Suomen ELY-keskus; Raakkujoki Karvianjoki (Satakunta):
- Lotta Mäkinen lotta.makinen@ely-keskus.fi, 0295 022 161
Kuva: Jyllinkosken padon lähialuetta 11.7.2024, Kankaanpää. © Lotta Mäkinen