Julkaistu: 4.7.2024

Tämän tiedon on tuottanut ELY-keskus

Järvivesi on lämmintä ja sitä on riittävästi

Järvivesien lämpötilat ovat Hämeessä kesäisissä lukemissa. Vesistöjen pinnat ovat nyt tavanomaisilla korkeuksilla. Vaikka vedenpinnan korkeudet ovat heinäkuiseen tapaan laskussa, kuivuus ei uhkaa vesistöjä eikä peltoja. Pohjavesitilanne näyttää hyvältä.

Pintavedet kesäisen lämpimiä

Päijänne 21,8 astetta, Lammin Pääjärvi 19,7 astetta ja Tammelan Kuivajärvi 19,6 astetta. Siinä esimerkkejä hämäläisten pintavesien lämpötiloista. Järvien lämpötilat ovat laskeneet toukokuun lopun poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista, mutta ne ovat edelleen noin 1–2 astetta lämpimämpiä kuin tähän aikaan vuodesta keskimäärin. Pintavesien lämpötilojen ennustetaan pysyttelevän suunnilleen tällä tasolla seuraavien viikkojen ajan ennen kuin ne alkavat laskea heinäkuun lopulla.

Pintavesien havaittuja lämpötiloja voi seurata ympäristo.fi-verkkopalvelussa (ymparisto.fi) .

Vedenpinnat laskusuunnassa heinäkuiseen tapaan

Hämäläisten jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin tavanomaisissa keskikesän korkeuksissa. Useimpien järvien vedenpinnat ovat laskusuunnassa, mikä on tavallista tähän aikaan vuodesta. Odotettavissa olevien sateiden ansiosta veden pinnankorkeuksien ei kuitenkaan ennusteta laskevan huolestuttavan alas.

Myös maankosteus on Kanta- ja Päijät-Hämeessä normaalilla tasolla; peltojen ei ennusteta kärsivän kuivuudesta lähiaikoina.

Pohjavesitilanne on Hämeessä hyvä

Hämeessä pohjaveden pinnat ovat olleet kevään jälkeen laskusuunnassa. Kevään hyvän pohjavesitilanteen myötä pohjaveden pinnat ovat Hämeessä vielä pääosin tavanomaisella tasolla tai sen yläpuolella. Lammin Tullinkankaan pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinta on lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa.

Pohjaveden pinnat laskevat yleensä läpi kesän. Lämmin sää ja kasvit lisäävät haihduntaa, jolloin pohjaveden muodostuminen vähenee. Pienet pohjavesiesiintymät reagoivat säätilan muutoksiin nopeimmin ja voimakkaimmin, ja siksi niissä sijaitsevat matalat rengaskaivot ovat herkimpiä kuivumaan.

Riihimäen tulvasta 20 vuotta

Pian tulee kuluneeksi 20 vuotta Vantaanjoen suuresta tulvasta, joka koettiin heinä–elokuun vaihteessa 2004. Silloin maaperä oli valmiiksi märkä juhannuksen jälkeen alkaneen sateisen jakson seurauksena. Heinäkuun lopulla voimakas matalapaine asettui eteläisen Suomen yläpuolelle, mutta sääennusteiden perusteella ei osattu varautua usean vuorokauden pituisiin rankkasateisiin. Heinäkuun viiden viimeisen päivän aikana satoi lähes 160 millimetriä.

Vedenkorkeus nousi Vantaanjoen latvoilla 2–3 metriä heinäkuun keskimääräisten vedenkorkeuksien yläpuolelle. Tulvatilanteessa viemärijärjestelmän kapasiteetti ylittyi. Vahinkoja lisäsivät erityisesti sekaviemäröinti ja takaiskuventtiilien puuttuminen yksityisiltä kiinteistöiltä, mikä aiheutti veden tulvimista kellareihin.

Yhteensä vuoden 2004 kesätulva aiheutti vahinkoja yli miljoonan euron edestä Riihimäen kaupungin laskelmien mukaan. Kokonaiskustannuksia nostivat pelastustoimen kustannukset sekä Herajoen vedenottamolle päässyt pintavesi, joka pilasi pohjaveden. Vettä jouduttiin klooraamaan ja kotitalouksien käyttövesi keittämään. Pohjavesikaivojen vedenlaatu palautui normaaliksi vasta kolme kuukautta tulvan jälkeen.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 064 (pintavedet)

Tuomo Korhonen, pohjavesiasiantuntija, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 191 (pohjavedet)

Kuva: Kesäiset sateet pitävät kuivuuden loitolla. Kuvaaja Sanni Manninen Johansen