Ilmastonmuutos kasvattaa tulvariskiä – hallintasuunnitelmat pienentävät sitä

Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisäävän sää- ja vesioloihin liittyviä ääritilanteita. Suomi on pitkä maa ja parina viime vuotena on koettu sekä kokonaan lumettomia ja jäättömiä, että lähes ennätyslumisia talvia. Varautuminen alueellisesti erilaisiin ja ääreviin vesitilanteisiin on siis entistä tärkeämpää. Äskettäin hyväksytyt tulvariskien hallintasuunnitelmat tukevat alueellista varautumista.

Keski-Euroopassa koettiin kesällä 2021 erittäin tuhoisa tulva. Tulva koetteli eniten Saksaa, jossa tulva johti yli 184 ihmisen kuolemaan, ollen pahin luonnonkatastrofi Saksassa vuoden 1962 jälkeen. Myös monissa muissa Euroopan maissa koettiin henkilövahinkoja. Materiaaliset menetykset olivat valtavat. Ilmastonmuutoksen on sanottu pahentaneen tulvaa, mutta yksittäisen säätapahtuman osalta on hyvin vaikea arvioida kuinka paljon. Monin paikoin tulviin varautumisessa ei oltu osattu ottaa huomioon muuttuneita olosuhteita ja riskikäsitys perustui liiaksi aiempiin tulvatilanteisiin.

Myös Suomessa ilmastonmuutoksen myötä suurten vesistöjen tulvien ennakoidaan kasvavan, mutta osassa maata tulvavaara pienenee talven lumikertymän vähentyessä ja sitä myöden vuoden tulvahuippujen siirtyessä kevättulvista talveen tai syksyyn. Lapissa ilmastonmuutos lisännee sademääriä ja lähitulevaisuudessa kevättulviakin sateiden tullessa talvikaudella pääosin lumena. Pitkällä aikavälillä tulvariski merenrannikolla lisääntyy, erityisesti Suomenlahdella jossa maa ei kohoa samaa vauhtia kuin Merenkurkussa. Myös hankalasti ennakoitavien hyydetulvatilanteiden ennakoidaan paikoin lisääntyvän joen jääkannen muodostuessa yhä harvemmin. Tulvien ennakoitavuus siis vaikeutuu samalla kun olemme varautuneet muuten entistä paremmin tulvariskien hallintaan. Edellä mainituista syistä on todella tärkeää, että tulvariskien hallintasuunnitelmat on laadittu alueellisesti ottaen huomioon paikalliset tulvariskit, niiden kehitys ja varautumismahdollisuudet.

Tulvariskien hallintasuunnitelmat vastaavat ilmastonmuutoksen tuomiin tulvahaasteisiin

Tulviin ja ilmastonmuutoksen haasteisiin pyritään varautumaan tulvariskien hallintasuunnitelmissa. Alueellisten ELY-keskusten ja tulvaryhmien valmistelemat suunnitelmat vuosiksi 2022-2027 hyväksyttiin viime vuoden lopussa maa- ja metsätalousministeriössä. Suunnitelmia on laadittu niiltä vesistö- tai rannikkoalueilta, joissa on vähintään yksi merkittävä tulvariskialue. Suunnitelmia on yhteensä 18 ja ne kattavat reilut puolet koko Suomen pinta-alasta. Tavoitteena on, että ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ei aiheudu vaaraa ja että yhteiskunnan tärkeät toiminnot ovat suojassa erittäin harvinaisenkin tulvan sattuessa.

Suunnitelmissa on esitetty tavoitteet ja toimenpiteet tulvavahinkojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Suunnitelmissa ehdotetaan noin 450 käytännön toimenpidettä, joita ovat mm. tulvavesien pidättäminen, vesistön säännöstelyn kehittäminen sekä penkereiden rakentaminen. Mukana on myös paljon ei-rakenteellisia toimia kuten varautumissuunnitelmat ja harjoitukset sekä tulvaennusteiden ja -varoitusten kehittäminen. Tehokkain keino olisi varautua ennakoivasti tuleviin riskeihin esimerkiksi maankäytön suunnittelussa.

Ensimmäiset tulvariskien hallintasuunnitelmat laadittiin vuosiksi 2016-2021. Nyt tarkistetuissa suunnitelmissa kaikkien toimenpiteiden ilmastomuutoskestävyys ja sopeutuvuus erilaisiin muutoksiin on arvioitu. Erityisen tärkeää on varautua sopeutuvasti ja kokonaisvaltaisesti erilaisin toimenpitein, myös vielä ennakoimattomat tai kasvavat riskit huomioon ottaen. Tulvariskien hallintasuunnitelmilla on tärkeä rooli alueen yleistasoisena ja pitkäjänteisenä suunnitelmana.

Hulevesitulvariskien hallinta on kuntien vastuulla. Suomessa ei ole toistaiseksi yhtään merkittävää hulevesitulvariskialuetta eikä yhtään tulvariskilain mukaista hulevesitulvien hallintasuunnitelmaa. Hulevesien hallintaa edistetään kunnissa kuitenkin muulla tavoin.

Lisätietoa tulvariskien hallinnasta ja tulvariskien hallintasuunnitelmista www.vesi.fi/trh

Kirjoittajat:

Lauri Ahopelto
Neuvotteleva virkamies
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvaraosasto / luonnonvara- ja vesitalousyksikkö

Antti Parjanne
Johtava vesitalousasiantuntija
Maa- ja metsätalousministeriö
Luonnonvaraosasto / luonnonvara- ja vesitalousyksikkö