Huhtikuun 2025 vesitilannekatsaus: Vähäsateinen huhtikuu (Pohjalaismaakunnat)

Pohjalaismaakunnissa huhtikuu oli varsin vähäsateinen verrattuna aikaisempiin vuosiin. Seinäjoen Pelmaan mittausaseman huhtikuun sademäärä oli melkein kolme kertaa pienempi kuin viime vuonna ja kaksi kertaa pienempi kuin vuosien 1991–2020 keskiarvo.

Virtaamat tavanomaista pienempiä

Vähäisten sateiden vuoksi kevättulvan jälkeiset virtaamat jäivät tavanomaista pienemmiksi. Rannikon pienten jokien virtaamat laskivat tasaisesti huhtikuun alusta kuun puoleenväliin asti. Sen jälkeen ne nousivat hieman, paitsi Teuvanjoessa, jossa virtaama pysyi tasaisena vaihdellen kolmen kuution molemmin puolin. Kyrönjoen ja Lapuanjoen virtaamat laskivat melko tasaisesti koko huhtikuun ajan ollen alimmillaan Kyrönjoella Skatilassa noin 13 m3/s ja Lapuanjoella Kepon mittausasemalla noin 24 m3/s. Myös Perhonjoella Lahnakosken mittausasemalla virtaamat laskivat tasaisesti koko huhtikuun ajan aina 100 m3:stä/s noin 12 m3:iin /s:iin.

Pohjanmaan järvien vedenpinnat ovat kevättulvan jälkeen pysytelleet pääsääntöisesti siinä tasossa, mihin ne tulvien jälkeen nousivat. Joissakin järvissä vedenpinta on laskenut hieman, kuten esimerkiksi Kuortaneenjärvessä, missä vedenpinta on laskenut n. 20 cm. Lappajärvellä vedenpinta ei ole huhtikuun aikana juurikaan laskenut.

Happamuushaitat jäivät huhtikuussa keskimääräistä vähäisemmiksi

Jokien virtaamat huhtikuussa olivat lauhan talven ja aikaisen kevään vuoksi selvästi keskimääräistä pienemmät. Kevättulvan vaikutukset näkyivät jokivedessä alkukuussa mm. sameutena ja kohonneina kiintoaine- ja ravinnepitoisuuksina. Virtaamat kuitenkin laskivat loppukuuta kohti ja samalla mm. kiintoaine- ja ravinnepitoisuudet pienenivät. Isoista joista korkeimmat fosforipitoisuudet havaittiin Närpiönjoessa ja pienimmät Lapväärtin-Isojoessa. Vastaavasti typpipitoisuudet olivat korkeimmat Närpiönjoessa ja Kyrönjoessa ja pienimmät Lapväärtin-Isojoessa. Yleisesti ottaen typpipitoisuudet olivat korkeimmat happamien sulfaattimaiden vaikutuspiirissä olevilla joilla. Isoilla joilla happamuusongelmia ei havaittu, vaan jokiveden pH vaihteli ajankohdasta ja joesta riippuen välillä 6–7. Pienemmillä rannikon läheisillä joilla haittoja esiintyi, vaikkakin vähemmän ja lyhempiaikaisesti kuin tavanomaisina keväinä. Vain pahiten happamuudesta kärsivillä Vöyrinjoella ja Sulvanjoella pH laski alle viiden. Laihianjoella, Lehmäjoella ja Maalahdenjoella alimmat arvot olivat 5–5,5 välillä.

Lauhan ja lyhyen talven vuoksi happiongelmat järvissä jäivät vähäisiksi. Happikadoista tai kalakuolemista ei tullut ilmoituksia ELY-keskuksen tietoon. Vaikka happitilanne yleisesti olikin parempi kuin keskimääräin, on pienialaisissa syvänteissä, pienissä ja matalissa järvissä ja esimerkiksi sulkeutuneissa merenlahdissa tilanne ollut heikompi.

Pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun

Pohjavedenpinnat kääntyivät laskuun huhtikuun aikana. Pysyvän lumipeitteen aikaisen sulamisen ja vähäsateisen kevään takia pohjaveden aleneminen on alkanut hieman aikaisemmin kuin viime vuosina. Valtakunnallisilla pohjaveden seuranta-asemilla pohjavedenpinnat ovat kuitenkin pitkän ajan keskiarvojen kohdilla. On odotettavissa, että pohjavedenpinnat pysyvät laskusuunnassa syksyyn asti lämpimämmän kasvukauden aikana. Ajoittaiset sadejaksot voivat kuitenkin täydentää pohjavesivarantoja.

Lisätietoja verkosta:

Vesistöennusteet ja varoitukset kartalla (vesi.fi)

Lisätietoja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta:

Vesitalousasiantuntija Marko Aalto, puh. 0295 027 971 (säännöstely ja virtaamat)

Erikoistutkija Anssi Teppo, puh. 0295 027 948 (vedenlaatu)

Ylitarkastaja Krister Dalhem, puh. 0295 027 671 (pohjavedet)