Hellejakson seurauksena sinilevähavainnot lisääntyneet Kaakkois-Suomessa

Sinilevähavainnot ja levämäärät Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoikoilla ovat edelleen pysyneet vähäisinä. Sen sijaan yleisöhavaintoja on juhannusviikonlopun aikana ja sen jälkeen tullut useita sekä Pohjois-Kymenlaakson että varsinkin Etelä-Karjalan alueen järviltä. Lappeenrannan Haapajärven sinilevää runsaasti veteen sekoittuneena kuten viime viikollakin. Rannikolla levätilanne on toistaiseksi rauhallinen.

Sinilevätilanne järvissä ja rannikolla

Sinilevähavaintoja ei Kaakkois-Suomen järvien vakiohavaintopaikoilta ole kuin Lappeenrannan Haapajärveltä, jossa levää on edelleen runsaasti. Sen sijaan vesi.fi -palveluun tulleiden yleisöhavaintojen mukaan sinilevää on havaittu jo useassa kohteessa, erityisesti Etelä-Karjalan järvillä. Helteiden vielä jatkuessa on mahdollista, että havaintoja sinilevän runsastumisesta jo näin keskikesällä tulee lisää ja tämänhetkistä useammalta järvialueelta – myös hyväkuntoisilta ja vedenlaadultaan moitteettomilta järviltä. Yleisöhavainnot ovat oleellisia, sillä viikottaisia vakiohavaintopaikkoja Kaakkois-Suomen sisävesillä on suhteellisen vähän.

Itäisen Suomenlahden rannikolla levätilanne on vielä rauhallinen eikä alkuviikon tietojen perusteella ole sinilevää havaittu merkittäviä määriä Pyhtää-Kotka-Hamina-Virolahti -saaristoalueella. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämän TARKKA-palvelun satelliittikuvien perusteella levämäärät avomerellä ovat kuitenkin lisääntyneet ja kuvista tehtyjen pintalevätulkintojen perusteella on mahdollista, että sinilevää on paikoin kertynyt pinnalle esimerkiksi Haapasaaren eteläpuoleisella avomerialueella. Läntisellä Suomenlahdella ja Viron rannikon tuntumassa myös itäisellä Suomenlahdella pintaesiintymät ovat mahdollisia.

Kaakkois-Suomen järvissä veden lämpötila ovat kivunneet yli kahdenkymmenen asteen. Lämpötilat vaihtelevat keskimäärin välillä 20–25 astetta. Suomenlahden rannikkoalueella pintaveden lämpötilat olivat myös 20 asteen tuntumissa.

Sinilevätilanne voi kuitenkin nopeastikin muuttua ja vaihdella esimerkiksi eri puolilla järveä. Vesimassassa sekoittuneena oleva levä voi ajautua ja kasaantua rantaan tuulenpuuskissa aallokon mukana. Paikallisesti sinilevätilanne voi siis vaihdella saman päivänkin aikana.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rantaveteen. Sinilevästä poiketen siitepölyä esiintyy veden pinnan lisäksi myös esimerkiksi laiturin tai pihakalusteiden päällä.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä, yleensä viherlevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

Satelliitti havainnot TARKKA-kartoilla

Rannikon, avomerialueen ja joidenkin järvien sinilevätilannetta voi katsoa Suomen ympäristökeskuksen TARKKA kaukokartoituspalvelusta. Jos haluat tarkastella vaikkapa Suomenlahden levätilannetta satelliittien avulla, palvelu löytyy Suomen ympäristökeskuksen Avoin tietosivustolta.

Lisätietoja

Hydrobiologi Jouni Törrönen
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 296

Tiedottaja Sirpa Skippari
s-posti: etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 287

Linkki: TARKKA Syke avointieto -palvelun etusivu

Kuva: Pien-Saimaalta tullut jo muutamia yleisöhavaintoja sinilevistä, mutta Sunisenselän vesi näytti vielä kirkkaalta. ©Kaakkois-Suomen ELY-keskus