Julkaistu: 11.11.2021

Tämän tiedon on tuottanut Suomen ympäristökeskus

Happamien sulfaattimaiden aiheuttamia ongelmia ennaltaehkäistään riskikartoituksen ja mobiilisovelluksen avulla

Uudessa HaSuRiski-hankkeessa laaditaan happamien sulfaattimaiden riskikartat pilottialueille Laihianjoen ja Siikajoen valuma-alueilla. Hankkeessa tuotetaan myös koneoppimista ja tekoälyä hyödyntävä mobiilisovelluksen prototyyppi, joka voi voi auttaa asiantuntijoita riskialueiden maankäytön suunnittelussa.

Maankäyttö happamilla sulfaattimailla aiheuttaa riskejä vesistöjen kemialliselle ja ekologiselle tilalle. Tänä vuonna valmistunut happamien sulfaattimaiden valtakunnallinen kartoitus kertoo sulfaattimaiden sijainnin, mutta ei kerro happamuusriskin suuruutta.

”Happamat sulfaattimaat eivät kaikkialla aiheuta yhtä suurta riskiä, vaan riskin suuruus riippuu maankäytöstä ja maaperän kemiallisesta koostumuksesta” kertoo Ritva Nilivaara, HaSuRiski-hankkeen projektipäällikkö Suomen ympäristökeskuksesta.

Riskikartoituksen avulla tietyt alueet voidaan luokitella korkean happamoitumisriskin alueiksi, jolloin maankäyttöä ja vesiensuojelutoimenpiteitä voidaan ohjata oikeisiin alueisiin jo suunnitteluvaiheessa. Riskikartoitus toimii työkaluna vesitaloussuunnittelussa ja vesitaloudellisten toimenpiteiden toteuttamisessa.

Riskikarttojen pohjana käytetään GTK:n Happamien sulfaattimaiden yleiskartoitusaineistoa sekä muuta olemassa olevaa aineistoa, jota täydennetään pilottialueilla uusilla havaintoaineistoilla. Niitä ovat esimerkiksi maaperähavainnot, vesinäytteet ja hydrologiset tutkimukset.

Äärevät sääilmiöt lisäävät happamoitumisriskejä

Happamien sulfaattimaiden ongelmat korostuvat ilmastonmuutoksen myötä. Pitkinä kuivina kausina pohjaveden pinnantason aleneminen aiheuttaa maaperän hapettumista, jolloin maaperästä vapautuu happamuutta. Lisääntyvien pitkien sadejaksojen mukana happamat yhdisteet huuhtoutuvat sateiden mukana vesistöihin.

Mobiilisovellus auttaa asiantuntijoita maastossa

Hankkeessa tuotetaan uudenlainen mobiilisovelluksen prototyyppi, jolla voidaan arvioida sulfaattimaiden aiheuttamaa riskiä maasto-olosuhteissa. Mobiilisovellus hyödyntää koneoppimista sekä tekoälyä uudella ja innovatiivisella tavalla.

”Mobiilisovelluksen prototyypillä pyritään auttamaan vesitaloussuunnittelijoiden, urakoitsijoiden ja asiantuntijoiden työtä”, sanoo Kaj-Mikael Björk Yrkeshögskolan Arcadasta. ”Se voi auttaa heitä esimerkiksi riskialueiden maankäytön suunnittelussa ja oikeanlaisten toimenpiteiden kohdistamisessa jo maastossa.”

HaSuRiski (Happamien sulfaattimaiden riskikartoitus – keinoja vesistöjen happamuus- ja metallikuormituksen hallintaan) hanke saa rahoituksen Maa- ja metsätalousministeriöltä ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan edistämisen avustushaun kautta sekä Renlundin säätiöltä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE ja mukana ovat Geologian tutkimuskeskus GTK, Åbo Akademi ja Yrkeshögskolan Arcada.

Hankesivu: Happamien sulfaattimaiden riskikartoitus – keinoja vesistöjen happamuus- ja metallikuormituksen hallintaan (HaSuRiski)

Lisätietoja:

Kuva: Peter Österholm (Åbo Akademi) esittelee hapanta sulfaattisedimenttiä Miriam Nystrandille (Åbo Akademi), Juha Siekkiselle (Kosteikkomaailma) ja Mirkka Visurille (SYKE). Kuva on Tunnistus-hankkeen ohjausryhmän maastoretkeltä Kempeleen Zatelliitin hulevesikosteikolle. © Raimo Ihme