Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Merkittävä tulvariskialue käsittää Kotkan ja Haminan Suomenlahteen rajautuvat rannikkoalueet välillä Mussalo (Kotka)–Rakila (Hamina). Alueen tiiveimmin rakennetut alueet sijaitsevat Kotkan ja Haminan keskustaajamissa. Merkittävimmät teollisuusalueet sijaitsevat Kotkan ja Haminan satamissa, Kotkan Sunilassa, Kotkansaaressa ja Haminan Summan alueella. Satama-alueet ja niiden rakenteet sekä merenkulkuliikenne muodostavat tärkeän osan rannikkoalueen ominaisuuksista. Myös alueen virkistyskäyttö, kalastus ja vesiliikenne ovat Haminan ja Kotkan rannikkoalueella näkyvästi esillä. Merkittävällä tulvariskialueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriperintökohteita, mutta ne sijaitsevat pääosin varsinaista tulvavaara-aluetta korkeammalla. 

Vuodesta 1928 alkaneen mittaushistorian pahin merivesitulva koettiin Haminan ja Kotkan rannikkoalueella vuonna 2005. Ilmastonmuutos tulee ennusteiden mukaan lisäämään nykytilanteeseen verrattuna tulvakorkeuksia ja tulvien toistuvuutta merkittävästi. Vuoden 2100 tilanteessa ennustettu kerran sadassa vuodessa toistuvan (1/100a) tulvan tulvakorkeus vastaa likimain nykytilanteen tulvan toistuvuutta 1/1000a. Esimerkiksi vuoden 2005 tulvaa vastaava tulvatilanne voi vuosisadan lopun ilmastossa toistua keskimäärin joka toinen vuosi. 

Kotkan ja Haminan rannikkoalueen tulvariskien hallinnan tavoitteet liittyvät terveyteen ja turvallisuuteen, ympäristövahinkojen välttämiseen, välttämättömyyspalveluiden turvaamiseen sekä kulttuuriperintökohteiden suojaamiseen. Haminan ja Kotkan rannikkoalueen merkittävällä tulvariskialueella tulvariskien hallinnalle on asetettu seuraavat tavoitteet: 

• Vakituisten asukkaiden terveys ja turvallisuus eivät vaarannu erittäin harvinaisessakaan tulvatilanteessa. Valmiussuunnitelmissa tunnistetaan ennalta todennäköiset riskikohteet tulvatilanteessa ja suunnitellaan niitä koskevat toimenpiteet. 
• Maankäytöstä ja rakentamisesta ei synny uusia tulvariskikohteita huomioiden erittäin harvinaiset tulvat ja ilmastonmuutos. Kaavoituksessa huomioidaan ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutostarpeet. 
• Tulvavaara-alueen asukkaiden tulvatietoisuus ja omatoiminen tulviin varautuminen parantuu. 
• Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelussa ja tietoliikenneyhteyksissä ei esiinny pitkäkestoista tai laajavaikutteista häiriötä harvinaisellakaan tulvalla. 
• Päätiet sekä muut asumisen ja elinkeinoelämän sekä asukkaiden turvallisuuden kannalta välttämättömät tiet ja tieosuudet ovat liikennöitävissä myös harvinaisella tulvalla. 
• Rautatieliikenteen turvallisuus varmistetaan myös harvinaisessa tulvatilanteessa 
• Riskikohteet ja niistä aiheutuvat välilliset vaikutukset tunnistetaan ja kriittisimpien kohteiden osalta tarvittavat muutokset toteutetaan priorisoidusti. 
• Teollisuuslaitosten käyttö ja kemikaalien varastointi eivät aiheuta erittäin harvinaisellakaan tulvalla pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle 
• Yhdyskuntien jätevesien johtamisesta ja puhdistusprosessin häiriöistä ei aiheudu merkittävää haittaa ympäristölle tai terveydelle harvinaisesta tulvasta johtuen 
• Harvinaisestakaan tulvasta ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta kulttuuriperinnölle

Tavoitteiden asettelussa harvinaisella tulvalla tarkoitetaan tilastollisesti kerran sadassa vuodessa toistuvaa tulvaa (1/100a) ja erittäin harvinaisella tulvalla kerran 250 vuodessa toistuvaa tulvaa (1/250a). Nykytilanteen mukaista tulvan toistuvuutta vastaavia vedenkorkeuksia voidaan kuitenkin käyttää vain väliaikaisten rakenteiden ja toimenpiteiden suunnitteluperusteena. Pitkän aikavälin hankkeissa ja suunnittelussa kuten kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee huomioida toistuvuuksia 1/100a ja 1/250a vastaavat vedenkorkeudet vuoden 2100 tasossa huomioiden ilmastonmuutoksen vaikutus. 

Tulvariskien hallinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi esitettävät toimenpiteet painottuvat tarkistetussa vuosien 2022–2027 suunnitelmassa entistä enemmän kuntien, välttämättömyyspalveluiden tuottajien (vesi, sähkö, lämpö, tietoliikenne) sekä vaarallisia aineita käsittelevien tai varastoivien yritysten ja laitosten oman tulviin varautumisen ja valmiustoimien edistämiseen. Lisäksi maankäytön ja rakentamisen ohjauksella, viranomaisten ja sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämisellä, tulvatilannetoiminnan harjoittelulla ja asukkaiden tulvatietoisuuden lisäämisellä on keskeinen rooli tulvariskien hallinnassa.  

Tulvariskien hallinnan monet toimenpiteet ovat pääpiirteittäin samoja vuosien 2016–2021 ja vuosien 2022–2027 suunnitelmissa. Kaudella 2022–2027 toimenpiteiden toteuttamista ja vaikuttavuutta pyritään kuitenkin parantamaan mm. entistä konkreettisemmalla yhteistyöllä, vastuutahojen sitouttamisella sekä tulvariskien hallinnan ja olemassa olevien varautumis- ja valmiussuunnitelmien yhteensovittamisella. Kaudelle 2016–2021 esitetyt rakenteelliset tulvasuojelutoimenpiteet ovat mukana tarkistetussa suunnitelmassa siltä osin, kun toimenpiteet eivät ole toteutuneet tai niiden toteuttaminen on vielä kesken. 

Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi tulvariskilain 18 § perusteella Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelman 16.12.2021. Kaakkois-Suomen ELY-keskus kuuluttaa hyväksymisestä 21.12.2021 vesistöalueen kunnissa ja toimittaa tiedon niille viranomaisille, joita suunnitelman valmistelun aikana on kuultu.

Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien hallintasuunnitelma 2022–2027 (pdf)

Maa- ja metsätalousministeriön päätös (mmm.fi)