Hämeen vesitilanne jatkuu runsaana

Sateinen sää on jatkunut marraskuussa, mikä näkyy järvien vedenkorkeuksissa sekä jokien virtaamissa.

Loppukesästä lähtien vallinnut sateinen kausi on jatkunut marraskuussakin. Viimeisen kolmen viikon aikana on satanut noin kaksi kertaa vuodenajan tavanomaisen sademäärän verran Kanta-Hämeessä ja yli puolitoista kertaa tavanomaista enemmän Päijät-Hämeessä. Järvissä vedenpinnat olivat valmiiksi korkealla ja sateet ovat näkyneet nopeasti jokien virtaamissa ja monet järvet ovat nousseet entistäkin korkeammalle.

Kokemäenjoen vesistöalueen järvistä Kanta-Hämeen suurimman, Vanajaveden (vesi.fi) pinta on noin 10 senttimetriä vuodenaikaan nähden tavanomaista korkeammalla. Iso-Roineen (vesi.fi) pinta on noussut noin 35 senttimetriä tavanomaista korkeammalle. Pääjärvi (vesi.fi) sekä Tammelan Pyhäjärvi (vesi.fi) ovat myös noin 20–25 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Loimijoki tulvi viime viikolla Ypäjällä (vesi.fi) pelloille, mutta vedenkorkeus on laskenut jo lähelle tavanomaista korkeutta. Alajärvessä (vesi.fi) ja Ojajärvessä (vesi.fi) vedenpinta nousi viime viikolla jopa 20 senttimetriä tavanomaista korkeammalle, mutta nyt juoksutusta lisäämällä vedenkorkeus on saatu kääntymään laskuun, kun sateet ovat hetkeksi hellittäneet.

Kokemäenjoen virtaama on vuodenaikaan nähden tavanomaista suurempi

Kokemäenjoen virtaama on tällä hetkellä yli kaksi kertaa vuodenaikaan nähden tavanomaista suurempi. Vesistöalueen suuriin järviin, kuten Vanajaveteen, pyritään tekemään tilaa juoksuttamalla niistä suuria määriä vettä. Järvien säännöstelytilaa tarvitaan, jotta pakkasten kiristyessä virtaamaa voidaan pienentää jääkannen muodostamiseksi. Vesitilanne on Kokemäenjoen näkökulmasta vaikea ja tietyt lämpötilavaihtelut voivat aiheuttaa riskin hyyde- tai jääpatotulville Satakunnassa.

Kymijoen vesistöalueen pääjärven, Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus ei ole tänä vuonna päässyt laskemaan tyypilliseen tapaan kesän huipusta toistuvien sateiden takia ja on nyt jo noin 35 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Päijänteestä on juoksutettu jo lokakuun alusta alkaen noin 350 kuutiometriä sekunnissa, jotta vedenkorkeus ei nousisi enempää. Ruotsalaisessakin (vesi.fi) vedenpinta on noin 15 senttimetriä tavanomaista korkeammalla. Iitin Pyhäjärven (vesi.fi) vedenkorkeus nousi viime viikolla noin 30 senttimetriä vuodenajan tavanomaista korkeammalle ja se on vasta nyt alkanut kääntyä laskuun. Pyhäjärvellä vahingoilta on toistaiseksi vältytty vain noin 15 senttimetrin erolla. Päijänteen runsas vesitilanne aiheuttaa myös Kymijoella vaikeuksia, sillä virtaaman pienentämiseen eli niin kutsuttuun jäädytysajoon ei ole normaaliin tapaan varaa.

Tälle viikolle on ennustettu kohtuullisia sateita. Vesitilanteen kannalta on merkittävää, saapuvatko ennustetut sateet lumena vai vetenä. Lämpötilan laskiessa suuriin pakkaslukemiin on hyyteen riski olemassa myös Hämeen virtavesissä, vaikkakin havainnot hyyteestä ovat Hämeessä suhteellisen harvinaisia. Lämpötilan pysyessä pakkasella pidempään vesitilannekin todennäköisesti rauhoittuu nykyisestä.

Pohjavesitilanne näyttää varsin hyvältä

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat nousseet lokakuun alusta lähtien. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeen pohjaveden seuranta-asemilla reilusti ajankohdan keskimääräisen tason yläpuolella. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan (vesi.fi) seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat noin 40 senttimetriä keskimääräisen tason yläpuolella. Lopen sekä Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat noin 20 senttimetriä keskimääräisen tason yläpuolella.

Pohjavedenpintojen nousu jatkuu vielä jonkin aikaa routaisesta maasta huolimatta, mutta kääntyvät jossain vaiheessa talvelle tyypilliseen laskuun. Tällä hetkisen ennusteen mukaan näyttää siltä, että kaivoissa tulee riittämään talven aikana hyvin vettä, eikä merkittävää kaivojen kuivumista todennäköisesti tule esiintymään.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta

Lisätietoja:

Jukka Sainio, vesitalousasiantuntija
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 064

Petri Siiro, hydrogeologi
Hämeen ELY-keskus
puh. 0295 025 230