Hämeen vesistöissä ja pohjavesissä on tavanomaista kuivempaa

Viikonloppuna Hämeessä satoi monin paikoin yhteensä yli 10 millimetriä vettä, mikä näkyi vedenkorkeuden nousuna pienissä virtavesissä ja hulevesien vähäisenä tulvimisena. Pieneksi jäänyt sademäärä ei kuitenkaan helpottanut vesitilannetta suuremmissa järvissä, jotka ovat kevättulvan puutteen takia poikkeuksellisen alhaalla loppukevään tavanomaisiin korkeuksiin nähden. Pohjavesitilanteen helpottuminen vaatii lisää sateita.

Viikonloppuna sadetta mitattiin Hämeenlinnan Katisten havaintoasemalla yhteensä 7 millimetriä ja Lahdessa Sopenkorven havaintoasemalla 19 millimetriä. Sateet hidastivat pintavesien vedenkorkeuden laskua, mutta sekä pinta- että pohjavedet jatkavat laskuaan Hämeessä.

Vesitilanteen helpottuminen edellyttää lisää sateita

Kymijoen vesistöalueen pääjärven Päijänteen (vesi.fi) vedenkorkeus on vielä lähes 10 senttimetriä vuodenajan keskiarvoa korkeammalla. Päijänteen juoksutus Kalkkistenkoskesta (vesi.fi) on ollut hieman tavanomaista vähäisempää huhtikuun lopusta lähtien kuivien olosuhteiden takia. Vesijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin keskiarvotasolla ja Ala-Rievelissä (vesi.fi) noin 30 senttimetriä tavanomaista matalammalla.

Kokemäenjoen vesistöalueen suurissa säännöstellyissä järvissä vedenkorkeus on lähellä vuodenajan keskiarvoa. Tammelan Pyhäjärvellä (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 10 senttimetriä alempana ja Vanajavedellä (vesi.fi) sekä Lammin Pääjärvellä (vesi.fi) noin vuodenajan keskiarvotasossa.

Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelemättömissä järvissä vedenkorkeus on ollut laskussa helmikuusta lähtien. Liesjärven (vesi.fi) vedenkorkeus on noin 15 senttimetriä ja Hauhon reitin järvien (vesi.fi) vedenkorkeus noin 20 senttimetriä tavanomaista matalammalla. Säännöstelemättömien järvien ennenaikainen lasku hidastui viime viikonlopun sateiden myötä hieman ja tämän viikon ennustetut sateet parantaisivat tilannetta jonkin verran lisää. Monin paikoin järvet ovat kuitenkin edelleen totuttua matalammalla, mikä aiheuttaa riskin kuivuudelle kesän aikana, mikäli sadetta ei saada runsaasti lisää.

– Useat lumien sulamiset talven aikana johtivat siihen, ettei keväällä koettu ollenkaan totuttua kevättulvaa. Kevättulvan puuttuessa järvet jäivät mataliin korkeuksiin ja kesää kohti lähdetään tavanomaista kuivemmassa tilanteessa. Tarvitaan runsaita sateita, että säästytään kuivuusongelmilta, arvioi vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Hämeen ELY-keskuksesta.

Pohjaveden pinnat ovat yhä laskusuunnassa

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet laskusuunnassa huhtikuun alkupuolelta lähtien ja ovat tällä hetkellä hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Alkukesästä tarvitaan runsaita vesisateita, jotta pohjavesitilanne ei muuttuisi kesän aikana huonoksi ja talousvesikaivoissa riittäisi kesällä vettä. Vähäiset ja lyhytkestoiset vesisateet imeytyvät kuivana olevaan maaperään, eikä vesi pääse vajoamaan syvemmälle pohjavesikerrokseen saakka. Pienissä pohjavesiesiintymissä sateiden vaikutus näkyy aiemmin, sillä ne reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuremmat pohjavesiesiintymät.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
https://www.vesi.fi/vesitilanne/
https://www.vesi.fi/karttapalvelu/
http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/vedenkorkeus/ham.htm
https://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/fin/Jaanpaksuus/Jaanpaksuus.htm