Hämeen leväseurantapaikoilla on tähän mennessä ollut muutama vähäinen sinileväesiintymä

Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista leväseurantapaikkaa. Sinilevähavainnot ovat olleet tähän mennessä vähäisiä.

Hämeen valtakunnalliset leväseurantapaikat kesällä 2025

Valtakunnallinen leväseuranta aloitettiin kesäkuun alussa, ja se jatkuu syyskuun loppuun. Hämeen seurantapaikat ovat samat kuin viime vuonna. Useimmat paikat sijaitsevat yleisillä uimarannoilla. Yhteensä Hämeessä on tänäkin kesänä 18 valtakunnallista seurantapaikkaa. Hämeen ELY-keskuksen saaman tiedon mukaan sinilevien havainnointi Hämeenlinnan Alajärvellä kuitenkin päättyi jo kesäkuun lopussa.

Viikoittaiset levähavainnot tehdään ja tallennetaan Järviwiki-verkkopalveluun tiistaisin tai keskiviikkoisin. Hämeen seurantapaikat ja niiden levätilanne ovat nähtävillä verkko-osoitteessa https://www.jarviwiki.fi/wiki/H%C3%A4meen_elinkeino-,_liikenne-_ja_ymp%C3%A4rist%C3%B6keskus/Sinilev%C3%A4tilanne

Seurannan sinilevähavainnot viikoilla 23–27

Kesäkuun ainoa, vähäinen sinileväesiintymä havaittiin viikolla 26 Lahdessa Kymijärven Kariston uimarannalla.  Heinäkuun ensimmäisellä viikolla todettiin vähäinen esiintymä Asikkalassa Päijänteen Kuotaan uimarannalla ja Vesijärven Kalmarin uimarannalla.

Mistä levät tulevat?

Sinileviä on aina kesäisin järvivesissä, vaikka yleensä niitä nähdään veden pinnalla vasta keski- ja loppukesällä. Silloin vanhentunutta sinilevää voi tyynellä tai heikkotuulisella säällä kohota pintaan, koska leväsolut eivät enää kykene pysyttelemään pinnan alla. Tuuli ja virtaukset voivat kerätä pintaan noussutta sinilevää laajoilta alueilta yhteen ja kuljettaa sitä rantaan. Tällä tavoin karunkin järven rantaan voi kerääntyä paljain silmin havaittava leväesiintymä. Siinä olevat sinilevät ovat kuitenkin alun perin kasvaneet pinnan alla järven vesimassaan hajaantuneina. Tässä vaiheessa niitä ei huomata, vaan vasta sitten, kun levää kohoaa pintaan ja tuuli kokoaa sitä yhteen paikkaan. Tuulisella säällä vanhakin sinilevä sekoittuu vesimassaan, eikä nouse pintaan. Tällöin sitä on vaikeampi havaita.

Tilanne voi muuttua nopeasti

Tilanne voi vaihdella suuresti samankin järven eri osissa ja muuttua nopeasti sääolosuhteiden, etenkin tuulen vaikutuksesta. Tuulille alttiilla selkävesillä tilanne voi vaihtua nopeasti, jos tuuli kuljettaa levää rannalta toiselle tai sekoittaa tyynellä säällä pinnalla olleen levän syvemmälle vesimassaan. Jos tuuli käy pitkään samalta suunnalta, voi tuulen alapuoliselle rannalle kertyä paljon levää, vaikka vastarannalla sitä ei olisi lainkaan näkyvillä. Näin sinilevien esiintymisessä saattaa olla suuria ajallisia ja paikallisia eroja. Sen vuoksi tiedotteen sisältämä informaatio voi olla jo vanhentunutta silloin, kun tiedote julkaistaan.

Runsaisiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua varauksella

Vähäisen sinileväesiintymän tunnistaa vedessä olevista pienistä vihertävistä hiutaleista ja kapeista leväjuovista. Runsaamman esiintymän tunnistaa rannalla olevasta vihreästä raidasta, tai leväkasautumista. Erittäin runsaassa esiintymässä rantaan voi keräytyä suurempi sinilevälautta.

Kaikki sinilevät eivät ole myrkyllisiä, mutta esiintymän mahdollista myrkyllisyyttä ei voida todeta paljain silmin. Sinileväesiintymiin tuleekin suhtautua varauksella. Jos vedessä on runsaasti sinilevää, sitä ei pidä käyttää löyly-, pesu-, kastelu- tai talousvetenä. Runsaan esiintymän aikana tulisi myös välttää vedessä uimista ja pitää lapset sekä kotieläimet poissa rantavedestä.

Lisätiedot:

Petri Horppila, Hämeen ELY-keskus, puh. 0295 025 182, petri.horppila@ely-keskus.fi
Tiedotus:
Hämeen ELY-keskuksen viestintä, tiedotus.hame@ely-keskus.fi

Kuva: Kankaistenjärvi, Hämeenlinna. Kuvituskuva. Kuvaaja: Heini-Marja Hulkko