Ei-tekeminen ei aina ole tekemistä!

 Faktoihin kannattaa perehtyä ja tulkita niitä realistisesti

Tulviin varautumisessa pätee sama lainalaisuus: Jotta voi tehdä valintoja, pitää olla riittävästi tietoa ja ymmärrystä siitä, mitä on tulossa ja mitä voidaan tehdä. Faktoja kannattaa aina tulkita realistisesti eikä siitä näkökulmasta, mikä parhaiten tukee omia ennakkokäsityksiä. Kun Lapissa tulvat ovat toistuneet säännöllisen epäsäännöllisesti ovat Lapin asukkaat siitä onnellisessa asemassa, että tietoa ja kokemusta omien ratkaisujen pohjaksi on runsaasti saatavilla. ELY-keskus, Suomen ympäristökeskus ja ilmatieteenlaitos tuottavat jatkuvasti uutta ja tarkentuvaa tulvaennustetta ja viestivät siitä hyvin ja tehokkaasti. Kunnat laativat suojaussuunnitelmia ja rakentavat tilapäisiä tulvamuureja julkisiin kohteisiin suurella tarmolla. Pelastuslaitos parantaa omaa valmiuttaan ja jakaa ohjeita omatoimisen varautumisen varalle kaikissa mahdollisissa kanavissa. Tulvapuhelimien kautta ja eri medioista viranomaistieto ja tehdyt toimenpiteet ovat helposti kaikkien asukkaiden saatavissa ja arvioitavissa.

Tätä blogia kirjoitettaessa vaikuttaa faktojen perusteella siltä, että jo pitkään ennustettu suurtulva myös toteutuu ja jo ensi viikon loppupuolella. Yleisesti paljon iloittu sään lämpeneminen ja kesän alkaminen on ollut tulvan kannalta ”myrkkyä”, ja jo hetken paremmalta näyttänyt tulvatilanne on ottanut huomattavan loikan huonompaan suuntaan. Tämän hetkisen ennusteen mukaan pahin tilanne tulee olemaan Kittilässä, Pellossa ja Rovaniemellä. Kun ollaan lähellä H-hetkeä ennusteiden osuvuus alkaa olla jo hyvää luokkaa. Tulva siis tulee, vaikkakaan sen lopullista korkeutta ei vielä voida täysin tarkkaan sanoa – kysymys kuuluu, olemmeko tehneet riittävästi sen vaikutusten lieventämiseksi?

Varautumisvastuulliset ovat toimineet aktiivisesti jo pitkään

Koko sen ajan, kun olen pelastusjohtajan virkaa hoitanut, tulvaan varautuminen vienyt ison osan työajasta. On hankittu materiaaleja ja kalustoa, hiottu viranomaisyhteistyötä ELY:n, AVI:n, SM:n, puolustusvoimien ja muiden pelastuslaitosten kanssa, kartoitettu resursseja tulvantorjunnan aktiivivaiheeseen, rekrytoitu vapaaehtoisia, käyty kuntien kanssa dialogia suojattavista kohteista ja ennen kaikkea viestitty tulvan mahdollisuudesta ja omatoimisen varautumisen merkityksestä.

Pelastuslaitoksen näkökulmasta myös kunnat ovat heränneet yhtä hyvissä ajoin varautumaan mahdolliseen suurtulvaan ja tehdyt varautumistoimet ovat olleet hyviä ja vaikuttavia. On päivitetty kohdekortteja kriittisiin kohteisiin, rakennettu tai korotettu kiinteitä tulvamuureja, käynnistetty tilapäisten suojausten rakentaminen ja jaettu tietoa tulvariskistä sekä varautumisesta kunnan asukkaille. Myös tiedontuottajat ELY-keskus, Syke, Ilmatieteenlaitos ja Kemijoki Oy ovat tehneet ensiluokkaista työtä tulvariskin ja virtaamien ennustamisen suhteen.

Hyvällä omalla tunnolla voi sanoa, että kovin paljon enempää varautumisvastuulliset viranomaiset eivät voi tulvan vaikutusten lieventämiseksi ennakolta tehdä. Kyky ottaa vastaan suurtulva alkaa olla niin hyvä, kuin se näillä resursseilla on mahdollista. Pelkän varautumisen kustannukset lasketaan jo nyt sadoissa tuhansissa ja budjetit ylittyvät eri toimijoilla reippaasti. Kun aktiiviseen tulvantorjuntavaiheeseen siirrytään, rahaa palaa erityisesti pelastuslaitokselta vielä paljon lisää, jotta lakisääteiset tehtävät tulevat hyvin hoidetuksi. Turvallisuus ja vahinkojen lieventäminen eivät kuitenkaan ole säästökohteita edes taloudellisesti vaikeina aikoina. Luonnonvoimille viranomaiset eivät voi mitään, mutta kaikki mahdollinen tehdään niiden vaikutusten lieventämiseksi!

 Mikään ei auta, jos oma varautuminen on laiminlyöty

Kaikesta viranomaisvarautumisesta huolimatta lopulta vahinkojen kannalta keskiöön nousee se, miten tulvariskialueiden asukkaat ovat huolehtineet omasta varautumisestaan. Kun jokaisen velvollisuus on suojata oma kiinteistönsä riippuvat lopulliset taloudelliset kokonaisvahingot tämän suojaustyön onnistumisesta. Ja tätä työtä on viranomaisten toimesta tuettu esimerkiksi suojausohjein, ohjevideoin ja toimittamalla hiekkaa kootusti saataville. Lisäksi on järjestetty VAPEPA:n kautta mahdollisuus suojausapuun niille, jotka eivät itse tai lähipiirinsä avustamana kykene suojauksia tekemään.

Kun itse asun Rovaniemellä tulvariskialueen laitamilla, on ollut helppo tehdä omakohtaisia havaintoja siitä, kuinka vähän lopulta kiinteistöjen suojauksia on vielä tehty Saarenkylän alueella. Kun ihmisiä haastattelee, yleinen näkökulma on, että halutaan ensin nähdä vesi ennen kuin uskotaan, että tulva tulee. Tietoa on, faktat tunnetaan, mutta ei-tekemisen filosofia on vallalla. Näin viranomaisena on helppo olla huolestunut, sillä jokainen meistä tietää, että siinä vaiheessa, kun vesi alkaa nousta, aika ei enää riitä suojausten tekemiseen ainakaan, jos materiaalit eivät ole käsillä. Myöhästynyt varautuminen on hyödytöntä, eikä auta vahinkojen välttämisessä.

Kuten edellä kirjoitin rationaalisen päätöksenteon pohjana ovat faktat, jotka kannattaa tuntea, eikä niitä kannata yrittää muuttaa. Alkuviikosta julkaistavat tulvaennusteet ovat jo siksi tarkkoja, että niiden osoittaessa suurtulvaa on viimeistään aika aloittaa nopeasti kiinteistösuojausten tekeminen. Muutaman sadan euron investoinnilla voi välttää kymmenien tuhansien eurojen vahingot!

Samojen tulvaennusteiden perusteella pelastuslaitos käynnistää osaltaan tulvantorjunnan aktiivivaiheen suunnitelmien täytäntöönpanon, mikäli ennusteet sitä edellyttävät. Ei-tekeminen ei enää ole tekemistä!

Markus Aarto
Pelastusjohtaja
Lapin pelastuslaitos

KUVA: Markus Aarto pelastusjohtaja, Lapin pelastuslaitos