Kätkänjärven ohitusuoman rakentaminen käynnistyi Lehtimäellä Etelä-Pohjanmaalla

Alajärven Lehtimäellä sijaitsevan Kätkänjärven säännöstelypadon kunnostusurakka on käynnistynyt toukokuun puolivälissä ohitusuoman rakentamisella. Sen kautta vedet ohjataan säännöstelypadon ohi kunnostuksen ajan. Kunnostustyön valmistuttua ohitusuoma muotoillaan kalatieksi. Ohitusuoma säätää myös järvestä lähtevän veden määrää vesitilanteen mukaan ja vähentää osaltaan säännöstelytarvetta. Säännöstelypadon kunnostus toteutetaan ohitusuoman rakentamisen jälkeen. Hankkeen luvanhaltijana ja rakennuttajana toimii Lounais-Suomen elinvoimakeskus, jolle on keskitetty läntisen […]

Lue lisää

Tulvahuiput ovat käynnissä parhaillaan Ounasjoella ja Kemijoella – Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuiput luvassa viikon vaihteessa

Ounasjoen alaosalla ja Kemijoen yläosalla virtaama on nyt huipussaan. Tornionjoen ja Muonionjoen tulvahuippua ennustetaan viikon vaihteeseen. Tenojoella ja Ivalojoella tulvahuippu on jo ohitettu. Tulvat ovat jäämässä kaikilla vesistöillä pieniksi. Ounasjoen ja Kemijoen tulvahuiput meneillään Ounasjoen tulvahuippu on nyt suurimmillaan joen alaosalla. Ounasjoen yläosalla Könkäällä virtaama on jo kääntynyt laskuun ja tulvahuippu saavutettiin sunnuntaina 17.5. Alempana Kittilässä tulva oli suurimmillaan eilen 18.5. Ounasjoen tulvahuippu jäi […]

Lue lisää

Kokemäenjoen vesistöalueella vedenkorkeudet ovat tavanomaista alempana

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään. Tarvitaan runsaita sateita, jottei kuivuudesta muodostu suurempaa haittaa kesän aikana. Vedenkorkeudet ovat paikoin ennätysmatalissa lukemissa ajankohtaan nähden Kevättulvan puute ja vähäsateisuus näkyvät matalina vedenkorkeuksina koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Alkuvuoden aikana sadetta kertyi noin puolet tavanomaisesta määrästä, eikä lunta […]

Lue lisää

Patojen häiriötilanteet

Vuonna 1922 valmistuneen Soininkosken voimalaitoksen betonipato sortui 33 metrin matkalta vuonna 1954. Onnettomuus johtui patorakenteen heikosta kiinnityksestä moreenimaapohjaan. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto käsitellään niin ikään pato-onnettomuutena, vaikka patopenkereet eivät onnettomuudessa vaurioituneetkaan. Vesi karkasi altaasta pohjan kautta. Näiden lisäksi ei Suomessa ole varsinaisia pato-onnettomuuksia sattunut. Vaikka voidaan siis sanoa, että pato-onnettomuuksia ei Suomessa tapahdu juuri koskaan, on […]

Lue lisää

Lapin alueen vesistöjen tulvahuiput lähestyvät

Lapin alueen vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä nousuun. Ivalojoella tulvahuippu on odotettavissa viikonloppuna ja Ounasjoella viikon vaihteessa. Muissa vesistöissä tulvahuippuja ennustetaan ensi viikolle. Tulvahuippujen ennustetaan suurimmassa osassa vesistöjä jäävän keskimääräistä pienemmäksi. Ivalojoki Ivalojoella vedenkorkeus on nousussa ja tulvahuippu voi tapahtua jo loppuviikon aikana. Tulvahuippu on tämän hetken ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, mutta mahdolliset vesisateet […]

Lue lisää

Pohjois-Pohjanmaalla vesihuollossa katse vuoteen 2040 – aluetoimijat vaikuttaneet vaihtoehtoihin

Siikajoki-, Pyhäjoki- ja Kalajokilaaksojen yhteisen vesihuoltosuunnitelman laadinnassa on kevään aikana kuultu kuntia ja vesihuoltolaitoksia vesihuollon nykytilanteen muodostamiseksi sekä alueen vesihuollon tulevaisuuden ennusteiden ja tavoitteiden määrittämiseksi. Suunnittelualue käsittää yhteensä 17 kunnan ja yli 30 laitoksen sekä vajaan 114 000 asukkaan kokonaisuuden. Alueella kunnilla ja laitoksilla on pitkä perinne ylikunnallisesta vesihuoltoyhteistyöstä. Suunnittelualueen ja koko vesihuoltoalan haasteiksi on […]

Lue lisää

Vesitilanne Keski-Suomessa 10.5.2026

Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla. Paria säännösteltyä järveä lukuun ottamatta järvien pinnat ovat selvästi tavanomaista keväistä tasoa alempana. Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi poikkeuksellisen pieneksi, minkä vuoksi sulamisvesiä on ollut vähän. Lisäksi kevät on ollut vähäsateinen, eikä valunta ole riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Myös tulvahuippu oli tänä vuonna noin […]

Lue lisää

Vesienhallinnan teemauutinen, osa 4: Luonnon monimuotoisuuden edistäminen

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ohjelmissa ja sen avustamissa hankkeissa monimuotoisuuden ja vesienhoidon edistämisen tavoitteita yhdistellään aiempaa voimakkaammin. Kun vesiensuojelua, elinympäristöjen säilyttämistä ja kunnostusta toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden ja projektien kanssa, ympäristöhyötyjä voidaan pyrkiä saavuttamaan projekteissa monitavoitteisesti ja tehokkaammin. Monimuotoinen luonto on elinehto ja edellytys puhtaalle vedelle, ruokaturvalle ja ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, ja vastoin vesien hyvän tilan edistäminen hyödyttää […]

Lue lisää

Lapin tulvatilanne etenee hitaasti

Vapun ajan lämmin sää sai vesistöjen virtaamat nousuun. Kuluvalle viikolle ennustettu kylmähkö sää hidastaa jäljellä olevan lumen sulamista ja hillitsee virtaamien nousua. Tänä keväänä tulva voi vähäisen lumimäärän ja pitkän lumen sulamisjakson seurauksena jäädä paikoitellen jopa ennätyksellisen pieneksi. Vapun lämpimän sään vuoksi lumen sulaminen Lapin alueella jatkui ja vesistöjen vedenkorkeudet kääntyivät nousuun koko Lapin alueella. […]

Lue lisää

Saimaan juoksutus lasketaan alimmilleen lähes 20 vuoteen

Saimaan juoksutus lasketaan maanantaista 4.5. viikkokeskiarvoon 300 m3/s. Juoksutus on ollut yhtä pientä Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön historiassa vain vuosina 2003 ja 2006. Juoksutuksen vähentämisellä pyritään ehkäisemään matalista vedenkorkeuksista Saimaalla aiheutuvia haittoja ja vahinkoja. Juoksutusvähennysten ansiosta Saimaa on tällä hetkellä noin 13 cm luonnonmukaista vedenkorkeutta ylempänä ja ero kasvaa ennusteen mukaan juhannukseen mennessä noin 25 […]

Lue lisää

Viikoittaiset kuivuuskatsaukset auttavat seuraamaan kuivuustilanteen kehittymistä

Kuivuustilanne on Suomessa edelleen monin paikoin huolestuttava ja ajankohtaan nähden poikkeuksellinen. Pohjavesien pinnat ovat tavanomaista matalammalla. Kesä-heinäkuun vaihteessa vedenkorkeus laskee ennusteiden mukaan useilla järvillä ajankohtaan nähden alimmalle tasolle yli 60 vuoteen. Tilannetta voi seurata Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen viikoittain julkaisemasta kuivuustilannekatsauksesta (vesi.fi), joka tarjoaa tuoretta tietoa pohjaveden, maaperän ja maastopalojen kehittymisestä koko maassa. Tiedot […]

Lue lisää

Kylmenevä sää hidastaa vesistöjen vedenkorkeuksien nousua

Loppuviikolle ennustettu kylmenevä sää hidastaa lumen sulamista, ja vesistöjen vedenkorkeuksien nousu hidastuu. Jokivesistöjen jäät ovat heikkoja ja sulavat useassa paikassa todennäköisesti paikoilleen. Edeltävän viikon aikana vesistöjen vedenkorkeudet ovat kääntyneet nousuun koko Lapin alueella. Vesistöjen vedenkorkeuksien nousun ennustetaan hidastuvan viilenevän sään vuoksi ja paikoitellen kääntyvän laskuun huhtikuun lopun aikana. Vedenkorkeuksien nousu jatkuu toukokuun alussa sään lämmetessä ja tulvahuippuja on odotettavissa toukokuun puolivälin tuntumassa. Tulvavirtaamat ovat ennusteissa jäämässä keskimääräistä pienemmäksi, […]

Lue lisää