Sienien avulla elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteet hyötykäyttöön
Tuoreessa väitöskirjassa on tutkittu uutta kustannustehokasta ratkaisua, jossa sieniin perustuvalla käsittelyllä voidaan muuntaa elintarviketeollisuuden jätevesien ravinteita arvokkaaksi biomassaksi. Samalla käsittely poistaa ravinteita jätevesistä ja vähentää vesistöjen kuormitusta. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Danielle Bansfieldin väitöskirja tarkastetaan Aalto-yliopistossa perjantaina 7.3.2025 klo 12. ”Sieniin perustuva jätevedenkäsittely on merkittävä askel kohti kestävää kierto- ja biotaloutta, jossa kaikki voittavat. Elintarviketeollisuus voi […]
Pohjois-Savon vesitilannekatsaus 26.2.2025
Kallaveden vedenpinta Itkonniemen asteikolla on N2000+ 82,01. Taso on edelleen tasan ajankohdan pitkäaikaiskeskiarvossa. Helmikuussa Kallaveden pinta on laskenut pitkäaikaiskeskiarvon tahdissa 5 cm. Lisäjuoksutuksia ei ole ollut käynnissä. Tässä vaiheessa talvea pinnankorkeuden ei anneta nousta isosti, vaikka lunta on maastossa ajankohtaan nähden vähän. Toistaiseksi tämä meneillään oleva sulamiskausi ei ole näkynyt järvien pinnoissa mitenkään, joten vedeksi […]
Jokien ja järvien nitraattipitoisuudet pysyneet alhaisella tasolla
Nitraatin keskipitoisuudet Suomen joissa ja järvissä pysyivät raja-arvojen alapuolella kaikissa havaintopisteissä vuosina 2020–2023. Yksittäisiä nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin kuitenkin paikoin eteläisillä ja lounaisilla joilla. Pohjavesissä raja-arvo ylittyi vain yhdellä prosentilla seurantapaikoista. Tiedot selviävät Suomen ympäristökeskuksen tekemästä nitraattipitoisuuksia ja vesistöjen rehevyystilaa käsittelevästä tuoreesta raportista. ”Maatalouden nitraattipäästöjen kuormitus järvissä, joissa ja pohjavesissä on pysynyt lähes samalla tasolla […]
Syken asiantuntijat edistämässä vesihuollon ilmastotoimia
Suomen ympäristökeskuksessa (Syke) on paneuduttu vesihuollon ilmastokysymyksiin. Mitä ilmastonmuutos merkitsee vesihuollolle, ja miten vesihuoltolaitokset voivat sopeutua muutokseen? Millä keinoilla vesihuoltoa voidaan kehittää vähähiilisemmäksi eli pienentää sen aiheuttamia ilmastopäästöjä? Toimiva vesihuolto on yhteiskunnan tärkeä peruspalvelu; vesihuoltolaitokset palvelevat päivittäin yli 90 prosenttia suomalaisista. Vesihuollon toimijat ovat jo pitkään tiedostaneet ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet. Varsinkin isot vesihuoltolaitokset ovat alkaneet […]
Pohjois-Karjalan isojen vesistöjen vedenpinnat olivat matalalla tammikuussa
Kuukauden keskilämpötila oli noin kolme astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vedenkorkeudet olivat edelleen suurissa vesistöissä keskimääräistä matalammalla, mutta vedenpinnankorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta oli pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 32 cm vähemmän. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä leudompi. Tammikuussa oli useita 0–5 asteen pakkasjaksoja. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin 3 astetta […]
Kolmelle hämäläishankkeelle vesitalousavustusta maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella
Hämeen ELY-keskus on myöntänyt kolmelle hämäläiselle toimijalle avustusta vesien käytön edistämiseen. Avustusten ansiosta päästään Hollolassa poistamaan kalojen vaelluseste ja kunnostamaan koski, Orimattilassa parannetaan veden virtausta salmessa ja Hattulassa jyrsitään vesikasvien juurakoita. Hollolan Hahmajärvelle pohjapato ja Vuohikoskelle ennallistaminen Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sai avustuksen hankkeelle, jossa Hollolan Hahmajärvelle rakennetaan pohjapato ja Vuohikoski ennallistetaan. Pohjapadon rakentamiselle ovat suunnitelmat valmiina […]
Hämeen järvet ovat tavanomaista korkeammalla
Valtaosassa Hämeen järvistä vesi on vuodenaikaan nähden korkealla. Säännöstellyillä järvillä veden pinta on lähempänä tavanomaista tasoa kuin säännöstelemättömillä. Jäät ovat heikompia kuin helmikuussa yleensä. Talven useat lämpimät jaksot ovat sulattaneet lumia ja nostaneet vedenkorkeuksia koko Hämeessä. Tammikuun lopun lämmin ja sateinen jakso sulatti monilta alueilta lähes kaiken lumen ja aiheutti lievää tulvimista jokien ja pienempien […]
Vesihuollon vähähiilisyystiekartta lausuntokierrokselle
Vähähiilisyystiekartassa asetetaan vesihuollon tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2035 mennessä. Tiekartassa esitetyt konkreettiset päästövähennystoimenpiteet tarjoavat askelmerkit tavoitteen saavuttamiseen. Vesisektorin toimijoita kutsutaan nyt lausumaan toteutusehdotusta. Tiekartta keskittyy päästövähennystoimenpiteisiin, niiden vaikuttavuuteen valtakunnallisesti ja antaa yleisen arvion kustannuksista organisaatiotasolla. Tiekartan päästövähennystoimenpiteet koostuvat 1) tukitoimista, jotka eivät itsessään vähennä päästöjä, mutta edistävät päästöjen vähentämistä joko ohjauskeinojen, yhteistyön tai […]
Tammikuun 2025 vesitilannekatsaus: Lämmin sää sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan (Pohjalaismaakunnat)
Alkuvuosi oli pohjalaismaakunnissa ajankohtaan nähden lauha ja erityisesti tammikuun loppupuolen lämpötilat olivat epätavallisen korkeita. Vedenkorkeudet ja virtaamat nousuun Jokien ja järvien pinnat olivat tammikuun alussa lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa, mutta lämmin sääjakso sai vedenkorkeudet ja virtaamat nousemaan etenkin pohjalaismaakuntien eteläisimmissä vesistöissä. Tammikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin useita kymmeniä senttejä korkeammalla kuin normaalisti. Esimerkiksi […]
Viljelijät nousseet Itämeren sankareiksi
Viljelijät ovat ottaneet merkittävän roolin Itämeren suojelussa levittämällä kipsiä pelloilleen. Haku peltojen kipsikäsittelyyn on jälleen avattu. Jo ensimmäisenä päivänä saapui kymmeniä uusia hakemuksia. Viljelijät ovat ryhtyneet toimiin meren tilan parantamiseksi levittämällä maanparannuskipsiä pelloilleen. Kipsinlevitys on viljelijöille vapaaehtoinen vesiensuojelutoimenpide ja yli 2 000 viljelijää on jo lähtenyt mukaan. KIPSI-hankkeessa kipsin levitystä on kohdennettu alueille, joilla maatalouden […]
Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanja suuntaa huomion maataloudessa tehtäviin ratkaisuihin Saaristomeren hyväksi
Saaristomeri-ohjelman viestintäkampanjan tavoitteena on lisätä tietoisuutta Saaristomeren hyväksi tehdyistä toimenpiteistä ja edistää sen tilan parantamista sekä kannustaa eri toimijoita mukaan vesiensuojelutyöhön. Varsinais-Suomen ELY-keskus on valinnut viestintätoimisto Ahjo Communicationsin kumppanikseen toteuttamaan viestintäkampanjaa vuonna 2025. Petteri Orpon hallitusohjelman Saaristomeri-ohjelma keskittyy kehittämään ja edistämään toimia, joilla parannetaan maaperän kasvukuntoa ja ravinteiden pidätyskykyä, ravinteiden kiertoa ja vesiensuojelun tehostamista. Tavoitteena on, […]
