Kokemäenjoelle pyritään aikaansaamaan jääkansi lähipäivien pakkasjakson avustuksella – hyydetulvavaaraa monissa läntisen Suomen vesistöissä
Kokemäenjoen jääkannen muodostusta pyritään edistämään hyydetulvariskin välttämiseksi lähipäivien kovan pakkasjakson aikana vesistöalueen säännösteltyjen järvien juoksutuksia supistamalla. Kokemäenjoen alaosan virtaama lasketaan pariksi päiväksi noin 200 kuution tasolle sekunnissa, josta sitä sen jälkeen vähitellen kasvatetaan säännösteltyjen järvien pinnankorkeuden nousun estämiseksi. Jokeen on asennettu viime viikolla hyydepuomit Poriin, Ulvilaan ja Kokemäelle jääkannen muodostumisen nopeuttamiseksi. Sääennuste näyttää pitkän tähtäimen […]
Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvakartoituksia päivitetty (Etelä-Pohjanmaa)
Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvavaarakarttoja on päivitetty tulvatilanteiden ja vedenkorkeuksien arvioinnin tarkentamiseksi useilla jokiosuuksilla Etelä-Pohjanmaalla. Kartat ovat nähtävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa ja Maanmittauslaitoksen paikkatietoikkunassa. Lapuan ja Kauhavan sekä Seinäjoen ja Ilmajoen tulvatilanteita on tarkasteltu uusilla virtausmallinnuksilla, jotka huomioivat tulvaveden varastoitumisen pengerrysalueille. Mallinnuksen avulla on päivitetty tulvavaarakarttoja, jotka kattavat alueen Lapuanjoella Lapuan keskustaajamasta Alahärmään sekä Kyrönjoella Kurikasta Ylistaroon. […]
Viime päivien sateet nostaneet joet tulvakorkeuksiin (Pohjalaismaakunnat)
Viime päivien vesisateet ja aiemmin sataneen lumen sulaminen ovat nostaneet pohjalaismaakuntien vesistöjen vedenkorkeudet ja virtaamat vuodenaikaan nähden korkeiksi. Rannikon pienemmillä joilla tulvahuippu näyttää ennusteiden mukaan kääntyvän viimeistään lauantaina laskuun. Alueen eteläisimmillä joilla Lapväärtinjoella, Teuvanjoella ja Närpiönjoella tulvahuippu saavutettiin jo torstaina. Suuremmissa vesistöissä Kyrönjoella, Lapuanjoella ja Perhonjoella virtaamat ja vedenkorkeudet ovat suurimmillaan viikonlopun aikana. Jos ennusteet […]
Pohjois-Karjalan marraskuu oli lämmin ja vedenpinnankorkeudet olivat matalalla
Vedenkorkeudet ovat pääosin vielä matalalla. Leudot lämpötilat ovat suurilta osin sulattaneet jo muodostuneet jääkerrokset vesistöissä. Kuukauden keskilämpötila maakunnassa oli noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan marraskuu oli Pohjois-Karjalassa noin kaksi ja puoli astetta keskimääräistä lämpimämpi. Marraskuun keskilämpötila oli maakunnassa 0,7 astetta, kun keskilämpötila on pitkän aikavälin seurantajaksolla ollut 1,9 pakkasastetta. […]
Loka-marraskuun 2025 vesitilannekatsaus: Virtaamien lisääntyminen heikensi happamuustilannetta (Pohjalaismaakunnat)
Loka-marraskuussa pohjalaismaakuntien alueella satoi jonkin verran, mutta useissa järvissä vesipinnat pysyttelivät edelleen keskimääräistä alempana. Isompaa muutosta alkoi tapahtumaan marraskuun lopun viimeisinä päivinä, jolloin plussakelit yhdistettynä vesisateisiin alkoivat sulattamaan lumia ja laittoivat vesiä liikkeelle lisäten jokien virtaamia ja järvien tulovirtaamia koko alueella. Järvien vedenkorkeus tavanomaisella tasolla tai hieman matalammalla Erityisesti Keski-Pohjanmaan vesistöissä järvet olivat loka-marraskuussa keskimääräistä […]
Vesiensuojelun tehostamisohjelma edisti valuma-aluelähtöistä ja maa- ja metsätalouden luonnonmukaista vesienhallintaa
Ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset ovat tukeneet valuma-aluelähtöisen vesienhallinnan toteutusta, kehittämistä ja valtavirtaistamista eri puolella Suomea. Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta myönnettiin vuosina 2019–2023 avustuksia yhteensä 49 maa- ja metsätalouden vesienhallinnan hankkeelle. Hankkeiden toteutuneet kokonaiskustannukset olivat noin 9,6 miljoonaa euroa, joista valtionavustusten osuus oli 6,5 miljoonaa euroa. Avustuksen osuus oli keskimäärin 67 %, muu rahoitus koostui omarahoituksesta. […]
Kymijoella mahdollista yhdistää kalat ja kilowattitunnit
Vaelluskalojen lisääntymismahdollisuuksia voidaan parantaa virtaamajärjestelyillä ilman merkittäviä menetyksiä energiantuotannolle. Kaksivuotisessa hankkeessa on etsitty ratkaisuja Kymijoen alaosan virtaamaolosuhteiden kehittämiseksi. Tavoitteena on ollut sovittaa yhteen vesivoimatuotanto, luonnon monimuotoisuus, vaelluskalojen elinolosuhteet ja virkistyskäyttö. Hankkeen tulokset osoittavat, että Koivukosken haarassa virtaamien lisääminen ja vanhan uoman vesittäminen parantaisivat merkittävästi vaelluskalojen elinolosuhteita muun muassa koskipinta-alaa kasvattamalla. Win-win-tilanne mahdollinen Virtaamalisäykset Koivukosken haarassa […]
Uudet ohjeet jokien, järvien ja rannikkovesien tilan luokitteluun
Vesien ekologisen ja kemiallisen tilan arvioinnin ja luokittelun kriteerit on päivitetty tulevaa vesienhoitokautta varten. Luokittelu on osa lainsäädännön edellyttämää vesienhoidon ja merenhoidon prosessia. Ohjeita hyödyntävät vesien luokittelusta vastaavat ELY-keskukset ja niiden seuraajat sekä muut vesiasiantuntijat. Ohje on valmistunut Suomen ympäristökeskuksen, Luonnonvarakeskuksen ja ELY-keskusten vesienhoitoasiantuntijoiden yhteistyön tuloksena. Myös sidosryhmiltä saatiin kommentteja ohjeeseen. Vesien tilaa arvioidaan ja […]
Vesien säännöstelyä ja tulva-asioita hoidetaan muutostilanteessakin vakaasti (Pirkanmaa)
Varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin on priorisoitu erittäin tärkeäksi valtion aluehallinnon murrosvaiheessa. Tämä näkyy ympäristöpuolen tehtävissä konkreettisesti esimerkiksi tulvariskeihin varautumisessa, kuten myös muissa tehtävissämme. Katsotaan, millaista varautuminen on käytännössä. ELY-keskuksissa vastaamme vesistö- ja rannikkoalueitten tulvariskien hallinnan suunnittelusta sekä tulvanaikaisten toimien yhteensovittamisesta. Huolehdimme myös valtion vastuulla olevista vesistöjen säännöstelyluvista, vastaamme alueiden säännöstelyn kehittämisestä ja ohjaamme alueen säännöstelyjä […]
Uratarinoita vesialalta – osa 16
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Marjukka Porvari. Mikä veti sinut vesialalle? Päädyin vesialalle ensimmäisen työnantajani, Suomen ympäristökeskuksen kautta, jossa tarvittiin kaltaistani sekä ympäristö- […]
Pohjois-Karjalan maakunnan vedenpinnat olivat matalalla lokakuussa
Kuukauden keskilämpötila oli noin 2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Vesistöjen vedenkorkeudet olivat pääosin pitkän aikavälin tarkastelua matalammalla. Pintaveden lämpötilat pysyivät kuun loppuun saakka ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Ilmatieteen laitoksen mukaan lokakuu oli Pohjois-Karjalassa keskimäärin noin 2,0 – 2,4 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Kuukauden sademäärä oli Pohjois-Karjalan maakunnassa 50 – 72 % ajankohdan keskiarvosta. ELY-keskuksen mittauspisteissä sademäärä oli keskimäärin […]
Uratarinoita vesialalta – osa 15
Vesiala tarjoaa monipuolisia ja merkityksellisiä työmahdollisuuksia esimerkiksi vesihuollon, hulevesien hallinnan, vesiensuojelun ja vesistökunnostuksen parissa. Tässä blogisarjassa pääset tutustumaan alan ammattilaisten tarinoihin ympäri Suomen ja kuulemaan, mikä sai heidät innostumaan vesialasta ja mitä he työssään arvostavat. Kuka olet? Olen Anna Väisänen, biologi koulutukseltani ja työskentelen johtavana asiantuntijana suunnittelu- ja konsulttiyrityksessä. Mikä veti sinut vesialalle? Vesialalle minut […]
