Ravinteiden kierrätyksen hankkeisiin jaossa 7 miljoonaa euroa – Hankehakemuksia odotetaan etenkin Saaristomeren alueelta
Ympäristöministeriön Ahti-ohjelmassa on nyt avoinna rahoitushaku ravinteiden kierrätyksen hankkeille. Ohjelman tavoitteena on tehostaa kierrätysravinteiden käyttöä, parantaa vesistöjen tilaa ja vahvistaa kiertotalouden ratkaisuja – erityisesti Saaristomeren alueella. Varsinais-Suomen toimijoilla on nyt hieno mahdollisuus saada ratkaisuehdotuksensa käyttöön. Rahoitusta on jaossa 7 miljoonaa euroa, ja avustushaku jatkuu helmikuun 2025 loppuun asti. Etsinnässä on ratkaisuja, jotka tukevat ravinnekuormituksen pienentämistä […]
Suomen merkittävät tulvariskialueet on nimetty
Maa- ja metsätalousministeriö nimesi eilen 18 tulvariskialuetta, joilla tulvariskien arvioidaan olevan yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä. Alueista 14 sijaitsee jokialueilla ja neljä merenrannikolla. Merkittävän tulvariskialueen kriteerit eivät enää täyttyneet neljällä aiemmin nimetyllä alueella. Positiivista kehitystä selittävät sekä onnistunut tulvariskien hallinta että tulvakartoituksen myötä lisääntynyt tieto tulvariskeistä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi päätöksellään 19.12.2024 vesistöalueiden ja merenrannikon merkittävät […]
Pohjalaismaakuntien alueelle nimettiin neljä merkittävää tulvariskialuetta (Pohjalaismaakunnat)
Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt 19.12.2024 Suomeen 18 merkittävää vesistöjen ja meren rannikon tulvariskialuetta vuosille 2025–2030. Näistä neljä sijaitsee pohjalaismaakuntien alueella: Ilmajoki-Seinäjoki ja Ylistaro-Koivulahti (Kyrönjoki), Laihia-Tuovila-Runsor (Laihianjoki) sekä Lapväärtti (Lapväärtin-Isojoki). Aikaisempaan kauteen (2019–2024) verrattuna Lapua (Lapuanjoki) poistui merkittävistä tulvariskikohteista ja nimettiin muuksi tulvariskikohteeksi. Lapua ei enää uuden tietopohjan perusteella täyttänyt merkittävän tulvariskialueen kriteerejä. Muun muassa […]
Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon uusi menetelmäohje
Rehevöityneiden järvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelmäohje. Vedenlaatua parannetaan poistamalla järven pohjanläheiseen veteen kerrostuneisuuskaudella vapautuneita ravinteita. Menetelmässä ravinnepitoinen alusvesi pumpataan hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan järveen. Parhaimmillaan menetelmä tukee kiertotalouden tavoitteita. Järvien ravinnepitoisuuksien noususta aiheutuva rehevöityminen heikentää järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja sekä vähentää järvien virkistyskäyttöarvoa. Järvien kunnostus edellyttää sekä […]
Tarvitsetko koottua ja tiiviistä tietoa happamien sulfaattimaiden riskeistä? (Pohjalaismaakunnat)
Happamat sulfaattimaat voivat aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja rakentamiselle. Riskit on otettava huomioon kaikessa tällaisilla mailla tapahtuvassa toiminnassa, jo toiminnan suunnittelussa. Vesi.fi-palvelun uudelle teemasivulle on koottu tietoa siitä, miten happamilla sulfaattimailla pitää toimia, jotta haitoilta vältytään. Happamilla sulfaattimailla ja mustaliuskealueilla voi syntyä merkittäviä haittoja, kun maata kuivatetaan tai maamassoja kaivetaan ylös. Jos maa pääsee kosketuksiin […]
Marraskuun 2024 vesitilannekatsaus: Kylmempi sää, mutta runsaasti vettä (Pohjalaismaakunnat)
Marraskuussa vedet kylmenivät ja kuun loppuun mennessä pienissä järvissä oli jo jääpeite. Kuukauden loppupuolella tulleet lumi- ja vesisadealueet ja samaan aikaan lämmennyt sää aiheuttivat Lounais- ja Etelä-Suomessa voimakasta tulvimista nostaen jokien virtaamia ja vedenkorkeuksia. Pohjavedenpinta on korkea ja maassa alkaa olla routaa. Marrastulva ylsi myös pohjalaismaakuntiin Myös pohjalaismaakuntien eteläosien vesistöissä virtaamat nousivat kevättulvien mukaisiin lukemiin. […]
Minne Tiukanjoen tulvavedet leviävät? (Pohjanmaa)
Tiukanjoen eli Teuvanjoen alaosan tulvavaarakartoitus on valmistunut Kristiinankaupungin ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteistyönä ja on nyt käytettävissä ympäristöhallinnon tulvakarttapalvelussa (vesi.fi/tulvakartat) tai Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta (kartta.paikkatietoikkuna.fi). Laaditut kartat kertovat tulvan peittävyydestä ja vesisyvyydestä erilaisilla tulvan todennäköisyyksillä. Kartoitus antaa hyvät pohjatiedot erityisesti tulviin varautumiseen ja maankäytön suunnitteluun. Kartoitus ulottuu Kristiinankaupungin alueella Teuvanjoen ja Peninluoman varsille. Laajimpia tulva-alueita on Puskamarkin […]
Kalankasvatuksen ympäristökysymyksiin keskittynyt yhteistyöhanke päättyy: tuloksena parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi
Kaksi vuotta kestänyt (2022–2024) kalankasvatuksen yhteistyöhanke on saatu päätökseen. Ympäristöministeriön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli sovittaa yhteen vesien- ja merenhoidon tavoitteet sekä kotimaisen ruokakalan tuotannon kasvutavoitteet. Hanke edisti kalankasvatuksen ympäristönsuojelua ja valtakunnallisten toimintatapojen yhdenmukaistamista. Tuloksena on syntynyt parempi yhteisymmärrys toimijoiden kesken ja pysyvä toimintamalli yhteistyön jatkamiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen koordinoima ohjaus- ja kehittämishanke Yhteistyöllä […]
Uudessa hankkeessa kehitetään ratkaisuja saariston jätevesihuollon haasteisiin
Saariston jätevesihuoltoon liittyviä ongelmia ratkotaan Suomen ympäristökeskuksen uudessa Saaristoravinne-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään saariston nykyisiä jätevesihuollon käytäntöjä ravinnekiertoa tukeviksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tavoitteena on löytää monistettavia ja kokonaiskestäviä ratkaisuja ravinnepitoisten jakeiden hyödyntämiseksi. Ratkaisut voivat tukea myös saariston energiaomavaraisuutta ja asuttavuutta. Parhaimmillaan ne luovat uusia työpaikkoja. Saariston jätevesihuollon moninaiset haasteet Haasteita ovat esimerkiksi pitkät etäisyydet mantereelle, lisääntynyt turismi […]
Pielisen poikkeusjuoksutukset mahdollistuvat joustavammin ja varautuminen tulva- ja kuivuustilanteisiin paranee
Luonnonmukaista vedenkorkeutta ja virtaamaa noudattavan Pielisen tulva- tai kuivuustilanteet ovat aiheuttaneet erityisesti parin viime vuosikymmenen aikana suurta haittaa vesistön käytölle. Tähän saakka Pohjois-Karjalan ELY-keskus on hakenut tällaisessa tilanteessa erikseen Itä-Suomen aluehallintovirastolta lupaa luonnonmukaisesta juoksuttamisesta poikkeamiseksi. Korkeimman hallinto-oikeuden 28.11.2024 antamalla päätöksellä poikkeusjuoksutusmenettely helpottuu, ja tulva- ja kuivuushaittoihin voidaan reagoida aiempaa nopeammin. Pielinen säilyy edelleen säännöstelemättömänä järvenä. […]
