Julkaistu: 18.12.2024
Järviin kertyneiden ravinteiden poistoon uusi menetelmäohje
Rehevöityneiden järvien kunnostukseen soveltuvalle ravinteiden suodatukselle on julkaistu menetelmäohje. Vedenlaatua parannetaan poistamalla järven pohjanläheiseen veteen kerrostuneisuuskaudella vapautuneita ravinteita. Menetelmässä ravinnepitoinen alusvesi pumpataan hiekkasuodattimelle ja palautetaan puhdistettuna kunnostettavaan järveen. Parhaimmillaan menetelmä tukee kiertotalouden tavoitteita.
Järvien ravinnepitoisuuksien noususta aiheutuva rehevöityminen heikentää järvien ekologista tilaa, uhkaa useita järviluontotyyppejä ja lajeja sekä vähentää järvien virkistyskäyttöarvoa. Järvien kunnostus edellyttää sekä ulkoisen kuormituksen merkittävää vähentämistä että uusien menetelmien käyttöönottoa sisäisen kuormituksen vähentämiseksi. Yksi uusista ravinteiden poistoon tähtäävistä menetelmistä on Helsingin yliopiston ja Lahden kaupungin kehittämä alusveden suodatus, jota on pilotoitu Lahden Kymijärvellä vuodesta 2018 saakka.
”Ravinteiden poistoon tähtäävillä menetelmillä voidaan saavuttaa pitkäkestoisia tuloksia järvien kunnostuksessa, kun rehevöitymisen taustalla oleviin ravinteisiin puututaan suoraan. Uuden menetelmäohjeen avulla tavoitellaan syville ja rehevöityneille järville soveltuvan, ravinteiden poistoon tähtäävän keinovalikoiman laajenemista”, toteaa erikoistutkija Laura Härkönen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
”Alusveden suodatusmenetelmässä pumpataan kesän lämpökerrostuneisuuskaudella hapetonta, ravinnepitoista alusvettä järven ranta-alueelle perustettuun hiekkasuodatusyksikköön ja puhdistettu vesi johdetaan takaisin kunnostettavaan järveen. Ilmastuksen ja hiekkasuodatuksen ansiosta alusvedessä olevaa fosforia saadaan poistettua tehokkaasti, kun sitä saostuu alusvedessä luontaisesti esiintyviin rautayhdisteisiin”, jatkaa dosentti Leena Nurminen Helsingin yliopistolta.
Reunaehtona on järven kerrostuneisuus ja syvyys
Alusveden suodatusmenetelmä soveltuu parhaiten syville ja reheville järville. Menetelmän reunaehtona on kerrostuneisuuden muodostuminen. Kerrostuneisuuskaudella syvien ja rehevien järvien pohjanläheisen veden happi kuluu usein loppuun, mikä edesauttaa fosforin vapautumista sedimenteistä.
”Alusveden suodatusmenetelmä hyödyntää rehevien, kerrostuvien järvien sisäistä kuormitusta. Lämpötilakerrostuvien järvien alusvesi ei saa kerrostuneisuuskaudella happitäydennystä ja voimakkaan hajotustoiminnan vuoksi rehevien järvien syvännealueet muodostuvat siten hapettomiksi. Tällöin järvessä luontaisesti esiintyviin rautayhdisteisiin sitoutunut fosfori liukenee veteen. Alusveden poistossa pyritään hyödyntämään tätä alusveteen vapautunutta fosforivarantoa”, Leena Nurminen kuvailee.
Menetelmäohje helpottaa suodatushankkeiden suunnittelua uusille kohteille
Alusveden suodatukselle on tuotettu menetelmäohje, jonka avulla menetelmän soveltaminen uusilla kohteilla helpottuu. Menetelmäohje perustuu aiempien alusveden suodatushankkeiden kokemuksiin. Kesällä 2024 menetelmää pilotoitiin myös Inkoon Linkullasjön-järvellä osana Ravinteet Poistoon -hanketta.
Vedenpuhdistusteknologiaa hyödyntävälle alusveden suodatukselle on erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Kymijärvellä on hyödynnetty paikalle perustettua hiekkasuodatuskenttää ja Linkullasjön-järvellä puolestaan liikuteltavaa suodatusratkaisua. Menetelmäohjeessa on kuvattu molempien hiekkasuodatusteknologiaan perustuvien ratkaisujen reunaehtoja, tarvittavia taustaselvityksiä sekä suunnittelussa ja mitoituksessa huomioitavia asioita.
”Kunnostettavan järven ja sen ranta-alueen ominaisuuksista riippuen alusveden suodatus on mahdollista toteuttaa joko erikseen perustettavan hiekkasuodatuskentän avulla, tai väliaikaisella, liikuteltavalla hiekkasuodatusyksiköllä. Valuma-alueelle sovitettava puhdistusyksikkö tulee suunnitella kunkin kunnostuskohteen ominaispiirteet huomioiden, minkä vuoksi perusteellinen taustatyö kohteella on oleellista”, Laura Härkönen painottaa.
Tuetaan kiertotaloutta ja fosforin uusiokäyttöä
”Ravinteiden poistoon tähtäävien kunnostusmenetelmien kehittämisellä voidaan parhaimmillaan tukea myös yhteiskunnallisia kiertotaloustavoitteita ja edistää ravinteiden suljettuun kiertoon siirtymistä, mikäli poistettuja ravinteita voidaan käyttää uudelleen”, Leena Nurminen toteaa.
Fosfori on ehtyvä luonnonvara, joka on nostettu Euroopan kriittisten aineiden listalle. Ravinnesuodattimiin sitoutuneen fosforin kierrätys esimerkiksi maanparannusaineena tai peltolevityksessä voi lisätä mahdollisuuksia ravinteiden uusiokäyttöön. RaPo-hanketta täydentävänä osana tarkasteltiin suodatuksessa muodostuvassa rejektivedessä ja suodatushiekassa olevan fosforin hyötykäyttöpotentiaalia. Rejektiveden ja suodatushiekan mahdollinen hyötykäyttö on aina suunniteltava ja arvioitava tapauskohtaisesti.
Ravinteet Poistoon -hanke: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo)
Ravinteet Poistoon -hanketta rahoitti ympäristöministeriö. Hanke toteutettiin Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Helsingin yliopiston yhteistyönä.
Lisätiedot:
Erikoistutkija Laura Härkönen, Suomen ympäristökeskus (Syke), etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. +358 295 251 009
Dosentti Leena Nurminen, Helsingin yliopisto, etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. +358 294 158 990
Linkit:
- Menetelmäohje kerrostuville järville soveltuvalle alusveden suodatukselle (vesi.fi)
- Ravinteet Poistoon -hanke: Alusveden suodatusmenetelmän sovellettavuus (RaPo) (syke.fi)
Kuva sivun yläreunassa:
Alusveden suodatusjärjestelmä edellyttää säännöllistä huoltoa. Kuvassa Syken tutkija Meri Back Linkullasjön-järven hiekkasuodattimella. Kuva: Leena Nurminen
