Vesikirje joulukuu 2021

Valuma-aluetason ympäristötoimille vauhtia Itämeren alueella

WaterDrive-hankkeessa kehitettiin Itämeren valuma-alueen toimijoille käytännön apuvälineitä, kuten tarinakarttoja ja valuma-aluesuunnittelijan työkalupakki, jonka avulla esitellään muun muassa paikkatietoaineistojen hyödyntämistä vesienhoidon- ja hallinnan suunnittelussa.

Itämeren valuma-alueelta huuhtoutuu yhä liikaa ravinteita mereen alueelle asetetuista kansallisista ja kansainvälisistä ravinnepäästörajoituksista huolimatta. Ravinnepäästöt heikentävät meren ekologista tilaa ja alueen ihmisten hyvinvointia.

Tänä vuonna päättyneessä kolmivuotisessa WaterDrive-hankkeessa edistettiin hyviä vesienhoidon ja -hallinnan käytäntöjä Itämeren valuma-alueella. Alueen toimijoille ja aktiivisille maaseutuyhteisöille tarjottiin muun muassa vertaisoppimista ja työkaluja paikkatietoaineistojen käsittelyyn. Hankkeessa kehitettiin toimijoille myös käytännön apuvälineitä, kuten tarinakarttoja ja valuma-aluesuunnittelijan työkalupakki.

Keväinen viljapelto
Kasvipeitteisyys on yksi yleisimmistä vesiensuojelun toimenpiteistä koko Itämeren valuma-alueella. Kuvassa pelto oraalla. Kuvaaja Sari Väisänen.

WaterDrive-hankkeen tarinakartta koostuu kahdeksasta eri teemasta: paikkatietoaineistot, Itämeren alueen kartat ja karttapalvelut, hajakuormitus, eroosio, kipsi, kuivatus ja tulviminen. Tarinakartat tarjoavat esimerkkejä vesiensuojeluratkaisuista mutta myös siitä, miten olemassa olevia karttapohjaisia materiaaleja voidaan käyttää eri maissa. Karttojen hyödyntämiseen on eri maissa toisistaan poikkeavia käytäntöjä.

Esimerkkejä paikallisista ja koko Itämerta koskevista aineistoista

Alla on esitetty esimerkkinä paikallisesta aineistosta pienen valuma-alueen yhdistetty maaperä- (vasen puoli) ja maankäyttökartta (oikea puoli). Hiiren rullaa liu’uttamalla saa selitystekstin esiin ja pois tieltä, ja alhaalla keskellä olevasta ympyrästä voi liu’uttaa jommankumman kartan kokonaan esiin.

Koko Itämeren aluetta koskevasta paikkatietomateriaalista on esimerkkinä alempi kuva, jossa on esitetty savimaiden (Gambisols) osuus Itämeren rantavaltioissa.

Tekstin ja kuvien joukkoon on lisätty linkkejä, joiden kautta käyttäjä löytää paikkatiedon lähteille.

Intuitiivinen ja visuaalisesti näyttävä työkalu on omiaan herättämään käyttäjän mielenkiinnon paikkatietoaineistoja ja niiden hyödyntämistä kohtaan.

Teemakartta, jossa tietoa alueen maaperästä ja maankäytöstä
Pienen valuma-alueen maaperä- ja maankäyttötietoa sisältävä WaterDrive-tarinakartta.
Itämeren alueen kartta, jossa näkyy alueen savimaat
WaterDrive-tarinakartta Itämeren alueen savimaaperästä.

Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnittelijan työkalupakki

Hankkeessa kehitettiin valuma-aluesuunnittelijan työkalupakki, johon koottiin eri maiden lähtökohtien ja olosuhteiden pohjalta erityisesti maatalouden vesiensuojeluun liittyviä toimenpiteitä, lähestymistapoja ja käytäntöjä.

Suomesta työkalupakissa on mukana hajakuormituksen kokonaisvaltainen haltuunotto valuma-aluetasolla, eroosiontorjunta ja kipsinlevitys. Ruotsista on mukana lähestymistapa, jonka avulla voidaan samanaikaisesti sekä parantaa vesien laatua että lisätä maatalouden tuottavuutta (ns. Västervik -menetelmä). Ruotsista tuli myös ohjeistusta siihen, miten maatalousvaltaisten valuma-alueiden aluesuunnitteluprosessi kannattaa viedä läpi.

Latvian panos työkalupakkiin oli integroidun valuma-aluesuunnittelun vahvistaminen erityisesti ekosysteemipalvelujen osalta. Puolan osuuden aiheena oli sidosryhmien osallistamisen valuma-aluesuunnitteluun suunnittelun eri vaiheissa. Myös järkevä vesienhallinta maatalousvaltaisilla alueilla oli Puolan aiheita.

Maatalouskone pellolla levittämässä kipsiä
Suomessa kipsiä käytetään savimailla fosforihuuhtouman ja eroosion torjuntaan, Ruotsissa suositaan rakennekalkkia. Kuvassa kipsin levitystä pellolle. Kuvaaja Pasi Valkama.

Itämeren valuma-alueen maat ovat eri vaiheessa vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamisessa ja vesien hallintamenetelmien käyttöönotossa. Joissakin maissa karttapohjaiset aineistot ovat avoimesti saatavilla, toisissa ei. Joissakin maissa on toimivat, operatiiviset mallityökalut jo käytössä, toisissa mallien käyttöä on vasta aloiteltu. Kaikki tämä aiheuttaa suurta vaikeutta yhteisten vesienhallintatyökalujen käyttöönottoon. Tästä huolimatta voimme kaikki oppia toisiltamme. Tätä oppimista WaterDrive-hanke on edistänyt.

Kirjoittajat:

Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Vanhempi tutkija Juha Riihimäki, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkimusinsinööri Jari Koskiaho, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Baltic Sea Regional Conference on Water Management in Agricultural Landscapes – WaterDrive

Water driven rural development in the Baltic Sea Region (WaterDrive) (syke.fi)