Vesikirje kesäkuu 2023
Uusia menetelmiä peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arviointiin
Koko maan kattavat paikkatietoaineistot tarjoavat mahdollisuuden peltojen kuivatustilan arviointiin. Tulvaherkkiä peltoja voidaan tunnistaa pintavaluntamallinnuksella ja tulkita satelliittikuvista. Pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseron eli kuivavaran laskeminen onnistuu yleispiirteisesti laserkeilausaineiston pohjalta.
Valumavesi- ja LaserVesi-hankkeissa on selvitetty kaukokartoitus- ja mallinnusmenetelmien luotettavuutta sekä mahdollisuuksia ja rajoituksia peltojen kuivatustilan ja tulvaherkkyyden arvioimiseksi. Loviisanjoen valuma-alueelle pilotoitiin aineistokokonaisuutta, jota voidaan käyttää peruskuivatuksen toimivuuden arviointiin. Tulosten avulla on helpompi kohdentaa tarkempia selvityksiä mahdollisiin ongelmakohtiin.
Pellon kuivatustila kertoo, kuinka tehokkaasti ylimääräinen vesi poistuu pellolta. Jos kuivatustila on huono, pelto on liian märkä. Pitkään jatkuva märkyys voi johtaa maan kasvukunnon heikkenemiseen. Toimimaton kuivatus voi lisäksi johtaa pellon tulvimiseen.
Kohti valtakunnallista kartoitusta
Kuivatustilan arviointia tukeva aineistokokonaisuus on rakennettu suunnittelijoiden, viranomaisten ja viljelijöiden tarpeisiin. Se antaa osviittaa kuivatuksen toimivuudesta. Eri kartoitusmenetelmät soveltuvat eri tarkoituksiin.
Satelliittikuvilla voidaan kartoittaa tulvia laajoilla alueilla. Hankkeessa kehitettiin maksuttomiin Sentinel-1-tutkasatelliittikuviin perustuva, Suomen olosuhteisiin räätälöity tulkintamenetelmä, joka keskittyy peltoalueisiin. Sentinel-2 optisiin satelliittikuviin perustuva maan kosteuden estimaatti soveltuu puolestaan lähinnä lohkon sisäisten (sama kasvilaji, samat viljelytoimenpiteet) kuivatustilan erojen tarkasteluun.
Tulvaherkät pellot -aineisto perustuu pintavaluntamallinnuksella tuotettuun valuma-aluetasoiseen tulvakartoitukseen. Sen valtakunnallinen tuotanto on aloitettu
TIIMA-hankkeessa vuonna 2023.
Yleispiirteinen kuivavara-aineisto kuvaa laserkeilauksen aikaista pellon pinnan ja ojan vedenpinnan korkeuseroa. Maanmittauslaitoksen 5 p laserkeilausaineiston on määrä kattaa koko Suomi vuonna 2025, jolloin menetelmää voidaan käyttää valtakunnallisesti. Aineistoa pilotoitiin myös matalan, virtausta rajoittavan kasvillisuuden tiheyden tunnistamiseen.
Kirjoittaja:
Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä:
Laserkeilaus vesien hallinnassa osana kestävää maankäytön ja metsien suunnittelua (LaserVesi) -hanke (syke.fi)
Menetelmiä maa- ja metsätalouden kestävään vesienhallintaan (Valumavesi) -hanke (syke.fi)
Tietopohjaa ilmastoviisaaseen maankäyttöön (TIIMA) -hanke (syke.fi)
Artikkelikuva:
Tulvavesiä pellolla hankkeen pilottialueella Loviisanjoen Hardombäckenin yläjuoksulla 2.5.2016. Kuva: Mikko Ortamala.