Uutiskirjeen etusivulle

Kuivuusriskien hallintaa kehitetään ja tehostetaan valtakunnallisesti

Ilmastonmuutoksen myötä Euroopan vuoden 2022 kaltaiset kuivuusjaksot lisääntyvät ja kuivuusriskit kasvavat myös Suomessa. Maahamme tarvitaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan.

Tänä vuonna on uutisoitu laajasti Eurooppaa piinaavasta  kuivuudesta ja sen vakavista seurauksista. Saksassa Rein-joen kuivuminen esti laivojen kulun ja aiheutti mittavia tappioita teollisuudelle. Italiassa Po-joki kuivui lähes täysin.
Suomi on päässyt kuivuuden osalta tänä vuonna helpommalla kuin Keski- ja Etelä-Eurooppa. Kuivuus voi silti aiheuttaa merkittäviä haittoja meilläkin, kuten nähtiin vuosien 2002, 2003 ja 2018 kuivina kesinä. Vuonna 2018 pelkästään maatalouden tappiot olivat 90 miljoonaa euroa.

Kuivuusriskien hallintaa kehitetään KUHASUO-hankkeessa

Kuivuuden vaikutusten vähentämiseksi tehokkain keino on ennakoiva varautuminen, jonka eteen on Suomessakin alettu tehdä työtä. Varautuminen on tärkeää, sillä ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän kuivuusjaksoja myös Suomessa. Kesäaikaista kuivuutta lisää haihdunnan kasvaminen sekä ennustetun kasvavan sademäärän osuminen enimmäkseen talvikaudelle.

Valtakunnallista kuivuusriskien hallintaa kehitetään ja tehostetaan Kuivuusriskien hallinta Suomessa eli KUHASUO-hankkeessa. Kuivuusriskiä voidaan pienentää esimerkiksi vedensäästökehotuksin, vesistöjen säännöstelyllä ja kastelualtailla. Kaksivuotisessa hankkeessa luodaan kansallinen prosessi ja ohjeistus kustannustehokkaaseen kuivuusriskien hallintaan Suomessa.

Ensimmäiseksi hankkeessa laaditaan kuivuusriskiarvio, jolla tunnistetaan kuivuudelle alttiita ja haavoittuvia alueita. Kuivuusjakson seurausten laatu riippuu kuivuuden asteesta, kestosta, ajoittumisesta ja haavoittuvuutta lisäävistä sosioekonomisista tekijöistä. Indeksipohjainen kartoitus antaa yleiskuvan kuivuusriskin jakautumisesta Suomessa.

Haavoittuvuusarviointia varten yhdistettiin erilaisia haavoittuvuutta kuvaavia muuttujia kuivuushaavoittuvuusindeksiksi. Suurimmat vaikutukset kuivuudesta koituvat analyysin perusteella maataloudelle, teollisuudelle, vesihuollolle sekä haja-asutusseuduille, joita kuvattiin yhteensä seitsemällä muuttujalla. Muuttujat valittiin asiantuntija-arvioiden perusteella. Kuntatasoisen kuivuushaavoittuvuusarvioinnin tuloksia on esitetty kuvassa 1.

Maatalousvaltaiset alueet Varsinais-Suomessa ovat muuta Suomea haavoittuvampia. Lounais-Suomessa kuivuusriskien hallintaa työtä on aloitettu kehittämään vuonna 2019, jolloin alueella tehtiin muun muassa kuivuusriskien hallintasuunnitelma Sirppujoelle.

Seuraavassa vaiheessa kuivuushaavoittuvuusaineisto yhdistetään kuivuusvaara-aineiston kanssa, jolloin tuloksena saadaan kartta kuivuusriskin alueellisesta jakautumisesta. Kuivuusvaara-arvio perustuu sadanta- ja lämpötilahavaintoihin ja simuloituihin maankosteuden ja valunnan aikasarjoihin.

KUHASUO-hanke jatkuu vuonna 2023, jolloin kehitetään kuivuuteen varautumista ennakkovaroitusjärjestelmällä ja tuetaan alueellista kuivuusriskien hallinnan suunnittelua. Kuivuusriskien hallintasuunnitelmissa edetään konkretiaan ja valitaan parhaita keinoja varautua kuivuuden vaikutuksiin. Maataloudessa varautumiskeinoja voi olla esimerkiksi veden varastoiminen kastelualtaisiin.

Kirjoittajat:

Kehitysinsinööri Roy Snellman, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Sara Todorovic, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Kuivuuteen varautuminen ja kuivuusriskien hallinta (vesi.fi)

Artikkelikuva:

Adobe Stock.