Vesikirje lokakuu 2021

Kotieläintuotannon alueilla lanta kannattaisi kierrättää

Jos intensiivisen kotieläintuotannon alueilla vähennettäisiin liiallista lannoitusta, jokien, järvien ja Itämeren fosforikuormitus vähenisi ja vesien tila paranisi. Kierrättämällä ylimääräinen lanta maatalouden fosforikuormitusta on mahdollista vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamissa olosuhteissa. Fosforikuormitusta voidaan vähentää pitkällä tähtäimellä maaperän fosforivarastoa vähentämällä.

Skenaariotarkasteluja tehtiin Aurajoen valuma-alueella

BlueAdapt-projektissa tutkittiin, miten vaihtoehtoiset lannan kierrätyksen strategiat vaikuttaisivat maatalouden fosforikuormitukseen. Tarkastelut tehtiin ilmastonmuutos- ja sosioekonomisilla skenaarioilla.

Tutkimuskohteena oli Aurajoen valuma-alue, joka on intensiivinen maatalousalue. Siellä on sekä kotieläin- että kasvintuotantoa. Suurin fosforikuorman aiheuttaja alueella on lanta. Sen osuus fosforikuormasta on 88 prosenttia. Lannan mukana pelloille päätyy keskimäärin 15 kiloa fosforia hehtaarille vuodessa. Kivennäislannoitteiden osuus fosforikuormasta on 12 prosenttia. Kivennäislannoitteiden mukana pelloille päätyy keskimäärin vain 2 kiloa fosforia hehtaarille vuodessa.

Maatiloilla syntyvä lanta käytetään nykyisin lähes aina käsittelemättömänä peltojen lannoitteena, mikä lisää fosforikuormitusta vesiin. Kuvaaja: Riku Lumiaro.

Ravinnekuormitusta mallinsimme operatiivisella VEMALA-mallilla. Tulosten mukaan maatalouden fosforikuormat kasvoivat nykyisistä keskimäärin 18 prosenttia aikavälille 2071-2100 tultaessa.

Suurin fosforikuorman kasvu oli skenaariossa, jossa lantaa ei kierrätetty ja jossa valunta kasvoi eniten. Fosforikuormitus väheni skenaariossa, jossa ylimääräinen lanta kierrätettiin ja valunnan kasvu oli vähäisintä. Fosforikuorman kehitys vaihteli eri skenaarioissa huomattavasti: -14 prosentista +50 prosenttiin.


Tulokset auttavat maanviljelijöitä optimoimaan vuotuista fosforilannoitetasoa

Mallinnustulokset viittaavat maaperän fosforivaraston kasvuun Aurajoen valuma-alueella, mikäli lannan kierrätystä ei toteuteta nykyistä laajemmassa mittakaavassa. Maaperään akkumuloitunut fosfori on pitkään kasveille käyttökelpoista. Ravinteiden talteenotto maaperästä kestää kuitenkin vuosikymmeniä.

Mallinnustulokset auttavat maanviljelijöitä optimoimaan vuotuisen fosforilannoitetason sellaiseksi, että he pystyvät hyödyntämään viljelyssään maaperän ylijäämäfosforia. Mallintamalla voidaan arvioida, mikä osuus lannan fosforista soveltuu käytettäväksi orgaanisena lannoitteena tilalla ja mikä osuus taas tulisi kierrättää.

Lannasta käsitellään nykyisin Suomessa vain 5 prosenttia. Loput käytetään käsittelemättömänä maanviljelyssä. Lannan kierrätys- ja jalostusteknologiat ovat vielä liian kalliita laajempaan käyttöön. Ylimääräinen käsitelty lanta kannattaa ainakin kuljettaa pelloille, joilla on alhaisempi fosforipitoisuus.

Skenaariolaskelmien mukaan maatalouden fosforikuormat Aurajoen valuma-alueella kasvavat.

Kirjoittaja:
Hydrologi Inese Huttunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä