Uutiskirjeen etusivulle

Vesistöjen luontokato kuriin tehokkaamman seurannan ja mallinnuksen avulla

Sisävesien monimuotoisuudesta tarvitaan luotettavaa tietoa, jotta järvien ja virtavesien luontokato voidaan pysäyttää. Uudessa hankkeessa otetaan 20 vuotta jatkuneen ekologisen tilan seurannan aineistoja tehokkaampaan käyttöön. Näin saadaan tarkempaa tietoa sisävesien ekosysteemien lajiston nykytilasta ja kehitysnäkymistä.

Biologinen monimuotoisuus on köyhtynyt sisävesissä maailmanlaajuisesti enemmän ja nopeammin kuin missään muussa elinympäristössä. Myös Suomessa sisävesi- ja rantaluontotyyppien uhanalaisuuden kehityssuunta on huono.

Suomessa valmistellaan parhaillaan uutta kansallista biodiversiteettistrategiaa sekä siihen liittyvää toimintaohjelmaa vuoteen 2030. Strategiassa tavoitellaan ekologisen näkökulman huomattavaa voimistumista koko yhteiskunnassa. Tähän tarvitaan myös lajien ja luontotyyppien tilan mittarien kehittämistä ja olemassa olevan tiedon tehokkaampaa käyttöä.

Seuranta-aineistot mallinnusten pohjaksi

Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ei ole systemaattisesti koottua, lajien tai lajiryhmien esiintymisen muutoksista kertovaa kattavaa tietoa. 20 vuotta jatkuneen ekologisen tilan seurannat sisältävät kuitenkin lajistotietoa tuhansista vesistökohteista. Näitä lajiseuranta-aineistoja ei ole tähän mennessä hyödynnetty luontokadon arvioinnissa, vaikka niiden potentiaali on suuri.

Uudessa VESIBIO-hankkeessa arvioidaan valtakunnallisten seuranta-aineistojen ja tilastomallinnuksen avulla virtavesien ja järvien eliöryhmien monimuotoisuuden muutoksia ja kehitystrendejä. Tarkasteltavana ovat virtavesien ja järvien vesikasvillisuuden, päällyslevästön (piilevät), pohjaeläimistön sekä järvien kasviplanktonin lajiston muutokset ja muutoksiin johtaneet tekijät.

Biologisten ryhmien seuranta-aineistot. Vesikasvien aineistoa on sekä virtavesistä että järvistä.

Arviot sisävesien lajikadosta alueille ja luontotyypeille

Ilmastonmuutos uhkaa vesistöjen monimuotoisuutta monella tavalla, ja se tulee aiheuttamaan haasteita vesilajiston ja vesiluontotyyppien monimuotoisuuden suojelulle ja hoidolle. Kohoavat veden lämpötilat yhdessä sadannan muutosten kanssa tulevat vaikuttamaan etenkin pienempien vesien hydrologiaan ja sitä kautta niiden eliöstöön. VESIBIO-hankkeessa tehdään ilmastonmuutokseen perustuvia skenaarioita lajistojen muutoksesta tulevaisuudessa.

Hankkeessa luodaan pohjaa standardoidulle menetelmälle, jolla voidaan arvioida ja seurata sisävesien lajiston monimuotoisuutta. Keskeinen tuotos on virtavesien ja järvien biologisille ryhmille tuotettavat lajikatoarviot ja niiden tulkinnat. Lajikatoarviot tuotetaan havaintopaikoille, päävesistöalueille, vesiluontotyypeille sekä valtakunnallisesti.

Tuloksia voidaan hyödyntää EU:n luontodirektiivin raportoinnissa, luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa ja EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanossa. Kaksi ja puoli vuotta kestävää hanketta rahoittaa ympäristöministeriön uusi luonnon monimuotoisuuden seurannan BIOMON-tutkimusohjelma.

Kirjoittajat:

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Erikoistutkija Heikki Mykrä, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Tutkija Anna Suuronen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi

Linkkejä:

Sisävesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO) (Suomen ympäristökeskus SYKE)
Suomen biodiversiteettipolitiikka (ympäristöministeriö)
BioMon-tutkimusohjelma: Kymmenen hanketta tutkimaan luonnon monimuotoisuuden tilaa ja kehitystä (ympäristöministeriö)

Artikkelikuva:

Sudenkorennon toukka. Kuva: Riku Lumiaro, SYKE.