Vesikirje maaliskuu 2022
Uppopuut lisäävät ojastojen elonkirjoa
Veteen uponneen puuaineksen pinnoilla alkaa kasvaa bakteereja, leviä ja sienirihmastoa. Tämä päällyskasvusto tarjoaa elinympäristön runsaslukuiselle ja monilajiselle pohjaeläimistölle.
PuuMaVesi-hanke selvitti ensimmäistä kertaa Suomessa vesiselkärangattomien monimuotoisuutta turvemaiden kunnostusojitusalueiden laskeutusaltaissa. Osaan laskeutusaltaita lisättiin kaivuutöiden yhteydessä puurankanippuja. Hankkeessa havaittiin, että uppopuuston pinnoille kehittyi jo yhden kasvukauden aikana päällyskasvusto, joka ruokkii ja rikastuttaa pohjaeläimistöä.
Puun lisääminen laskeutusaltaisiin on kustannustehokas keino lisätä ojaston elonkirjoa. Monimuotoinen pohjaeläimistö on tärkeä myös hajakuormituksen hillinnässä, sillä runsas eliöstö nappaa tehokkaasti talteen vesien ravinteita ja orgaanista hiiltä.
Pohjaeläimistö monipuolistuu vuosi vuodelta
Uudessa PuuValuVesi-hankkeessa jatketaan vuonna 2018 aloitettua pohjaeläinseurantaa. Tutkimus on ensimmäinen systemaattinen kartoitus turvemaiden ojaympäristöjen biologisesta monimuotoisuudesta ja mahdollisuuksista parantaa sitä pitkäkestoisesti puuainesta lisäämällä.
Jo nyt tulokset viittaavat siihen, että puupuhdistamojen työntekijäjoukko runsastuu ja monipuolistuu vuosi vuodelta. SYKEn ekotoksikologian laboratoriossa Jyväskylässä määritetään parhaillaan pohjaeläinlajistoa ja samalla saadaan uutta tietoa laskeutusaltaiden elonkirjosta.
Ojitettujen turvemaiden vesiluontoa on aiemmin tutkittu vain vähän. Lähimmät tutkimukset löytyvät Virosta, jossa Tarton yliopiston tutkija Maarja Vaikren väitöskirja vuodelta 2020 osoitti, että ojastoissa voi elellä yllättävän monimuotoinen selkärangattomien lajisto.
Kirjoittaja:
Johtava tutkija Kari-Matti Vuori, SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi
Linkkejä:
Puupohjaisilla uusilla materiaaleilla tehoa metsätalouden vesiensuojeluun ja vesistökunnostuksiin (PuuMaVesi), loppuraportti
Vaikre, Maarje 2020: The impact of forest drainage on macroinvertebrates and amphibians in small waterbodies and opportunities for cost-e ffective mitigation




