Vesikirje maaliskuu 2022

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki estävät ravinteiden huuhtoutumista – uusi opas julkaistu

Viljelijän näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää parantaa maan kasvukuntoa ja turvata sadontuottokyky vaihtelevissa sääoloissa. Viljelykasvien menestyminen ja terve maa ovat eduksi myös vesiensuojelulun kannalta, kun ravinteet päätyvät sadontuotantoon eivätkä huuhtoudu vesistöön. Kipsin, kuidun ja rakennekalkin käytöstä ja hyödyistä peltoviljelyssä on nyt saatavissa yhtenäinen tietopaketti.

Kipsiä, kuitua ja rakennekalkkia kutsutaan maanparannusaineiksi, sillä niiden levitys peltoon edistää maan murustumista ja parantaa pintamaan rakennetta. Maanparannusaineet vähentävät eroosiota sekä ravinnekuormitusta vesistöihin. Sopiva maanparannusaine valitaan kullekin peltolohkolle maalajin ja viljavuusanalyysin perusteella.

Maanparannusaineet vahvistavat mururakennetta

Metsäteollisuuden sivuvirtana syntyvää puukuitua voidaan käyttää maanparannusaineena kivennäismaapellossa. Kuitulisä kasvattaa orgaanisen aineksen määrää ja aktivoi mikrobitoimintaa. Pieneliöiden erittämät aineet liimaavat maahiukkasia yhteen ja vahvistavat siten maaperän mururakennetta.

Luonnonvarakeskuksen sadetuskokeissa maa-ainesfosforin ja kokonaisfosforin pitoisuudet valumissa puolittuivat kuitulisäyksen myötä.

Rakennekalkitus ja kipsi sopivat erityisesti savipelloille. Ne nostavat kalsiumlisän ansiosta maanesteen ionivahvuutta eli suolapitoisuutta. Tällöin savihiukkasia ympäröivä vesikehä ohenee ja maaperä murustuu. Kuitulisän lailla rakennekalkki ja kipsi hillitsevät eroosiota ja maa-ainesfosforin kuormitusta pelloilta vesiin.

Kipsi, rakennekalkki ja kuitu parantavat maan mururakennetta.

Kipsin on todettu vähentävän maa-ainesfosforin lisäksi myös liuenneen fosforin ja hiilen huuhtoumaa pelloilta vesiin. Kipsi sisältää sulfaattia, minkä takia kipsiä ei tule käyttää laajamittaisesti järvien valuma-alueella, jonne toisaalta kuitu- ja rakennekalkkikäsittelyt soveltuvat. Järvissä sulfaatti voi lisätä fosforin vapautumista pohja-aineksesta, mikä lisää rehevöitymistä. Itämeressä sulfaattia on luontaisesti niin paljon, että valuma-alueelta huuhtoutuvalla sulfaatilla ei ole vaikutusta pitoisuuksiin.

Rakennekalkki on reaktiivisen kalkin ja maatalouskalkin seos. Se nostaa maan pH:ta ja tekee sen nopeammin kuin tavallinen maatalouskalkki. Savihiukkasten pinnoilla voi rakennekalkkilisän myötä korkeassa pH:ssa tapahtua reaktioita, jotka synnyttävät hyvin kestävää mururakennetta.

Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille löytyy netistä

Uusi viljelijäopas avaa kipsin, kuidun ja rakennekalkin peltolevityksen vesiensuojeluhyötyjä sekä vaikutuksia maaperään ja satoon. Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille valmistui joulukuussa 2021. Oppaasta on saatavilla myös ruotsin– ja englanninkieliset versiot.

Kipsin, kuidun ja rakennekalkin käytön vesistövaikutuksia on tutkittu ympäristöministeriön Vesiensuojelun tehostamisohjelman rahoituksella vuosina 2018–2021.