Vesienhallinnan teemauutinen osa 2: Valuma-aluelähtöisyyden valtavirtaistaminen

Valuma-aluesuunnittelua edistetään Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustetuissa hankkeissa ja Saaristomeri-ohjelmassa. Tällä hetkellä on käynnissä monta valuma-aluesuunniteluun pohjaavaa projektia, joilla pyritään kohentamaan vesistöjen tilaa.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen ja hanketoimijoiden työllä edistetään vesistökuormituksen vähentämisen toimia valuma-aluesuunnittelulla. Valuma-aluesuunnittelu on yleistyvä lähestymistapa lisäämään paikallista yhteistyötä, osaamista ja kestävämpien toimien käyttöönottoa. Suunnitelmien toimenpiteet tähtäävät Lounais-Suomessa erityisesti maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämiseen. Lisäksi työn tärkeänä tavoitteena on vähentää alueen elinkeinojen tulva- ja kuivuusriskejä.

Valuma-alue on yhteinen, joten yhteissuunnittelulla saadaan parempia ja kohdennetumpia ratkaisuja

Saaristomeriohjelman kautta elinvoimakeskuksen koordinoimana edistetään systemaattista valuma-alueiden yleissuunnittelua koko Saaristomeren valuma-alueelle. Suunnittelutyö aloitettiin ohjelman kolmelle pilottialueelle eli Kemiönsaarelle sekä Paimionjoen ja Aurajoen valuma-alueille, mutta nyt niitä on päästy edistämään laajemmin ja suunnitelmia tulee yhteensä valmistumaan 14 kappaletta. Koko Saaristomeren valuma-alueen osalta suunnitelmat valmistuvat kesällä 2026.

Valuma-aluesuunnittelun keinoin voidaan lisätä paikallista yhteistyötä ja tietoisuutta siitä, miten laajasti kaikki maankäyttö vaikuttaa vesien tilaan. Valuma-aluesuunnittelussa toimia suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sektorirajat ylittäen sen mukaan, miten vesi virtaa alueella järviin, jokiin ja mereen. Toimien toteutus perustuu vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on, että yksittäisten rakenteiden ja hajanaisten toimenpiteiden sijaan muodostuisi toimenpidekokonaisuuksia, jotka on kohdistettu kustannustehokkaasti ja vesienhoidon kannalta kriittisimmille alueille.

Valuma-aluesuunnitelmissa nostetut toimet maatalouden osalla liittyvät pääosin ravinteiden kierrätykseen, pellon kasvukunnon parantamiseen, veden viivyttämiseen vesienhallintaa ja uomia luonnonmukaistamalla, lannoitusmäärien optimointiin sekä maanparannusaineiden käyttöön. Suurin vaikutus elinkeinolle ja vesistölle saadaan, kun vesistökuormitusta pyritään hillitsemään pitkällä aikavälillä tavanomaisten toimien ohessa.

Vedet kerääntyvät lähes aina paljon suuremmalta alueelta, kun ajatellaan, ja siksi mahdollisimman monen toimijan osallistuminen on tärkeää

Valuma-aluesuunnittelun yleisötilaisuuksien avulla pyritään löytämään vesienhallintatoimista kiinnostuneita maanomistajia ja saamaan ehdotuksia paikoista vesienhallinnan rakenteiden toteutuksille vapaaehtoisuuteen perustuen. Maanomistajilta löytyy usein motivaatio vesienhallintarakenteiden toteutukseen erityisesti silloin, jos omistaa tulvivia peltoalueita tai viljelyssä on pulaa kasteluvedestä.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta tuetaan kuntien, yhdistysten ja maanomistajien valuma-aluelähtöistä yhteistyötä myös verkostojen ylläpitämisen sekä tapaamisten keinoin. Vuonna 2025 järjestettiin useita teeman tilaisuuksia, kuten yleisötilaisuuksia, kuntawebinaari, hanketapaaminen, ojitusyhteisötapaamisia ja verkostoitumistilaisuus vesiensuojeluyhdistyksille. Yhteistyön edistäminen jatkuu myös tänä vuonna.

Monia hankkeita ja organisaatioita valuma-aluetyössä

Valuma-aluesuunnittelua on tehty eri hankkeissa myös esimerkiksi Raisionlahden, Maskun Rapuojan, Uskelanjoen, Askaisten ja Mynälahden valuma-alueille. Hankkeet ovat ajankohtaisia esimerkkejä siitä, miten kunnat, maanomistajat ja hanketoimijat voivat yhdessä löytää parempia toimintatapoja edistämään aiempaa kestävämpää maankäyttöä.

Pyhäjärvi-instituutin mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomenkin maakuntajärveksi nimetyn Säkylän Pyhäjärven valuma-alueella on toteutettu pitkäjänteistä suojelutyötä jo 1990-luvulta alkaen. Suurin osa Pyhäjärven kuormituksesta tulee maatalousvaltaisen Yläneenjoen valuma-alueelta. Tällä hetkellä alueen latvaosissa on käynnissä instituutin Vesiperä-hanke, jossa edistetään alueen vesienhallintaa parantavia toimia ja parannetaan aiemmin rakennettujen toimenpiteiden tehokkuutta.

Lisäksi Satakunnan puolella käynnissä on Rauman kaupungin Rauman merialueen ja merenlahtien tila -hanke, joka edistää alueen vesiensuojeluun liittyvää verkostoitumista ja aktivoitumista, suunnittelua ja toteutusta.

Latva-alueet ovat avainasemassa vesiensuojelun edistämistyössä

Erityisesti vesistöjen latva-alueilla tapahtuva toiminta on ratkaisevassa roolissa veden laadun ja luonnon monimuotoisuuden kehittämisen kannalta. Pienet mutkittelevat purot ja veden viivytyspaikat valuma-alueiden yläosissa toimivat turvapaikkoina herkille lajeille ja tasaavat veden kulkua myös alapuolisissa vesistöissä.

Eurajoen vesistöalueen purovesiin edistetään kunnostustoimia Pyhäpuro-hankkeen vauhdittamana. Tällä hetkellä erityisesti Saaristomeriohjelman puitteissa pyritään löytämään sopivia paikkoja luonnonmukaisille vesienhallintarakenteille latva-alueilta. Tavoitellaan että otettaisiin käyttöön yhä enemmän luonnonmukaisia ja mutkittelevia ratkaisuja korvaamaan voimakkaasti muokattuja uomia. Latva-alueisiin liittyviä kunnostuksia on edistetty esimerkiksi Paimionjoen valuma-alueella, jossa aiemmin toteutettiin koskikunnostuksia Karjakosken ja Killilankosken välillä. Myös Ikaalisten reitille on edistetty kosteikkoja ja uomakunnostuksia Kunnostus 2-hankkeen avulla.

Metsätalouden vesiensuojelutoimien toteutusta pyritään lisäämään

Valonian koordinoimassa Metsistä merelle -hankkeessa edistetään metsätalouden vesiensuojelua erityisesti koulutuksella ja viestinnällä. Hankkeen toteutuskohteet ovat hakkuiden yhteydessä tehtäviä vesiensuojelun huomioivia toimenpiteitä ja niitä tehdään ensimmäiseksi Kemiössä Söderlångvikin kartanon mailla. Toteutukset on tarkoitus myös kuvata koulutusmateriaalia varten. Hankkeen asiantuntijoiden mukaan ideoita erilaisille toteutuksille olisi paljon, ja esimerkiksi yhden suoalueen ennallistaminen on suunniteltu.

Myös metsätaloudessa valuma-aluelähtöisessä vesien tilaa kohentavassa toiminnassa tärkeimmässä roolissa on vesiensuojelun huomioiminen tavanomaisten toimien ohessa. Näitä ovat ojien kunnostukset, metsän uudistamiseen ja maanmuokkaukseen liittyvät menetelmät sekä vesistöihin kohdistuvan häiriön minimoiminen. Vesienhallinnan rakenteilla, kuten pintavalutuskentillä pyritään vähentämään vesien tilaa erityisesti siellä, missä ei muin keinoin pystytä siihen vaikuttamaan.

Lisätietoja hankkeista linkkien kautta, ja tarkemmat yhteystiedot:

Eveliina Kiiski, ympäristöasiantuntija, eveliina.kiiski@elinvoimakeskus.fi
Lounais-Suomen elinvoimakeskus

Tässä Vesien tilaa edistetään hankkeilla -blogisarjassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat esittelevät vesiensuojelua edistäviä ajankohtaisia uutisia hankkeista ja niiden tavoitteista.