Takaisin

Julkaistu: 3.3.2026

Vesienhallinnan teemauutinen osa 1: Tulviin ja kuivuuteen vastaaminen

Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat sään ääri-ilmiöt, kuten kevätkuivuudet ja rankkasateet, haastavat yhä useammin maanomistajia eli niin viljelijöitä, asukkaita, yrityksiä kuin kuntiakin. Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen kautta avustettujen hankkeiden ja yhteistyön avulla etsitään paikalliselle toimijoille ratkaisuja, joilla voidaan vastata alueiden vesienhallintaan liittyviin ongelmiin.

Vesienhallinta tarkoittaa toimia, joilla ohjataan veden liikettä ja parannetaan sen laatua esimerkiksi viivyttämällä vettä maassa ja rakenteissa. Vesienhallintaa nykyaikaistamalla voidaan hallita tulvia paremmin ja pyrkiä pienentämään maankäytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia, kuten ravinnekuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Keskeisessä roolissa on maan vedenpidätyskyvyn lisäämisen huomioiminen tavanomaisessa maan muokkaukseen liittyvässä toiminnassa pitkien matkojen päässä vesistöistä eli valuma-aluelähtöisesti. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi jatkuvapeitteisen kasvillisuuden lisääminen, maan tiivistämisen välttäminen ja toimenpiteiden rauhoittaminen vesistöjen ääressä. Lisäksi voidaan rakentaa luontopohjaisia vesienhallinnan maastorakenteita, jotka ovat tärkeitä erityisesti siellä missä ravinnevalumia, kuivuutta tai tulvia ei voida muilla keinoin hallita osana muita valuma-alueen toimia. Näitä rakenteita ovat esimerkiksi kaksitasouomat, kosteikot, soiden ennallistaminen, uomien pohjakynnykset ja uomien luonnonmukaistaminen.

Jotta ratkaisut saadaan toteutukseen, on osallistujia oltava mukana monipuolisesti ja myös jatkossa tähän tarvitaan eri sektorit läpileikkaavan osaamisen ja osallistumisen vahvistamista. Kun ratkaisut suunnitellaan yhdessä ja yhdistetään muihin ympäristötavoitteisiin esimerkiksi valuma-aluesuunnittelun kautta, hyötyy sekä ympäristö että sen hyvinvoinnista riippuvat elinkeinot ja paikalliset. Maanomistajat elinkeinosta riippumatta voivat vaikuttaa maan vedenpidätyskykyyn ja rakenteeseen, kunnat ja hanketoimijat voivat vaikuttaa alueiden suunnitteluun ja paikallisen yhteistyön kehittämiseen, ja viranomaiset pyrkivät lisätä niihin liittyviä kannustimia ja antamalla ohjausta.

Kuntien rooli vahvistuu

Erityisesti kunnat ovat olleet paikallisen vesienhallintaan liittyvän yhteistyön edistämisessä keskeisessä roolissa. Jo syksyllä 2024 Elinvoimakeskuksen (aiemmin ELY-keskus) järjestämässä Vesivarojen muutosten ja riskien hallinnan kuntawebinaarissa korostettiin, että kunnilla on keskeinen rooli vaikuttaa vesitalouteen kaavoituksen, hulevesiratkaisujen ja yhteistyöhankkeiden kautta. Nyt kuntien vesiensuojelutyötä edistetään vesivisiotyön avulla Saaristomeren valuma-alueella. Alueellisissa vesivisiotilaisuuksissa tavoite on ollut erityisesti laaja-alaisen toimijajoukon verkostoitumisessa ja valuma-aluelähtöisen vesiensuojelutyön toteutusmahdollisuuksien avaamisessa. Tapahtumia on järjestetty Saaristomeren valuma-alueella laajasti esimerkiksi Uskelanjoen, Paimionjoen ja Kemiönsaaren alueilla.

Vesienhallintaa päivittämällä voidaan helpottaa maanviljelijöiden varautumista peltojen kevätkuivuuteen

Yksi vuosittain toistuvista ja voimistuvista maatalouden haasteista on kevätkuivuus, joka voi estää viljelysten itämisen ja heikentää satoa. Jos kasvusto ei idä, levitetty lannoitus jää hyödyntämättä maasta kasvien käyttöön ja valuu vesistöihin rankkasateiden myötä lisäten ympäristökuormitusta. Vesienhallintaa päivittämällä on mahdollista varautua peltojen kevätkuivuuteen ja edistää maanviljelysten itämistä ja vähentää sitä kautta lannoituksen lisäistä huuhtoutumista vesistöihin.

Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen jakaman avustuksen kautta esimerkiksi Vesilienssi-hankkeessa kehitetään menetelmiä kevätkuivuuden tunnistamiseen ja ennakointiin, jossa mittaamalla maankosteutta ja tuottamalla karttapohjaisia tietoja viljelijöiden käyttöön. Tieto maan kosteudesta voi auttaa viljelijää tekemään viljelyyn liittyviä toimenpiteitä tarkemmin oikeaan aikaan.  Lisäksi esimerkiksi Turun Paattistenjoen alueelle kohdistuneessa Valuma-aluetason vesienhallinnalla kuivuusriskien hallintaa -hankkeessa toteutettiin neljä veden varastoinnin ratkaisua maatalouden käyttöön Paattistenjoen valuma-alueella. Ratkaisut toimivat esimerkkeinä luonnonmukaisista vesien varastoinnin menetelmistä. Niiden avulla kannustetaan menetelmien laajempaan käyttöönottoon Lounais-Suomessa.

Luonnonmukaiset ratkaisut tukevat ilmastonmuutokseen sopeutumista

Valuma-alueiden vesienhallinnasta, vesitaloudesta ja maan kasvukunnosta huolehtiminen uuteen tietoon nojaten on osa ilmastonmuutokseen sopeutumista ja tukee ympäristön hyvinvointia. Sopeutumisen ratkaisuissa tulee ajatella monitavoitteisesti ja tehdä sektorirajat ylittäviä toimenpiteitä huomioiden pitkän aikavälin hyödyt ja haitat elinkeinoille ja ympäristölle. Elinvoimakeskuksella vesienhallinnan toteuttamista edistetään erityisesti avustamalla valuma-aluesuunnittelun kautta tunnistettuja kohteita sekä edistämällä maanomistajille suunnattua neuvontaa.

Esimerkiksi Raisionlahden valumavesien yleissuunnitelma -hanke on edennyt toteuttamisvaiheeseen. Työt aloitettiin kaksitasouoman rakentamisella Järvenojan ympäristöstä vuonna 2025. Samoin valuma-alueella on tehty tarkasteluja vesien ohjaamiseksi 1700-luvulla sijainneelle Ristijärven alueelle, joka on kuivattu jatkosodan jälkeen viljelysmaaksi. Lisäksi valuma-alueelle on suunniteltu kaksitaso- ja viivytysrakenteita, joiden toteuttamista on tarkoitus jatkaa vuonna 2026. Myös Hennijoki helmeksi-hankkeessa on edistetty esimerkkikohdetta, jossa kaksitasouomia rakennettiin onnistuneesti vähentämään pelloille nousseita tulvia.

Valuma-aluetason vesienhallinta (VALUTA3) – Varsinais-Suomi –hankkeessa tehdään kestävän vesienhallinnan mukaisia ratkaisuja Hepojoen ja Tarvasjoen valuma-alueilla. Yhtenä esimerkkinä on syyskuussa 2025 tehty Linnavuoren luonnonsuojelualueen ojien ennallistamistyö täyttämällä ja patoamalla vanhoja metsäojia. Metsätalouden vesiensuojelua puolestaan parannetaan koulutusten, neuvonnan ja konkreettisten toimenpiteiden avulla Valonian koordinoimassa Metsistä merelle – metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen Saaristomeren valuma-alueella –hankkeessa. Lisäksi Valonia on voimakkaasti mukana edistämässä EU:n koordinoiman rahoituksen kautta RESIST-hanketta, jossa suunnitellaan vesienhallinnan toimia kolmelle erilaiselle pilottialueelle, jossa toimijoina ovat maa- ja metsätalouden vesienhallinnan lisäksi asutus- ja teollisuusalueiden hulevedet.

Saaristomeri-ohjelman pilottialueille on käynnistetty vesienhallintatoimenpiteiden suunnittelu. Suunnittelua on tehty yhteistyössä maanomistajien kanssa. Toimenpiteiden toteutuksiin päästään kuluvan vuoden aikana. Suunnittelussa on kohteita, joille tehdään yksittäisen toimenpiteen, kuten kosteikon tai kaksitasouoman, suunnittelua. Lisäksi on kokonaisuuksia, joissa on mukana useampi maanomistaja ja erilaisia toimenpiteitä yhdistetään ja tällä lisätään vesienhallinnan kapasiteettia. Mukana on myös kohteita, joihin on tehty uomatasoinen selvitys, jonka perusteella ei yksittäisillä toimenpiteillä pystytä ratkomaan vesienhallinnan ongelmia. Tällaisen haastavat laajat alueet edellyttävät laajempaa maanomistajayhteistyötä kyseisellä uomalla.

Lisätietoja:

Eveliina Kiiski, Lounais-Suomen elinvoimakeskus, eveliina.kiiski@elinvoimakeskus.fi

Tässä blogisarjassa Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen asiantuntijat esittelevät vesiensuojelua edistäviä ajankohtaisia uutisia hankkeista ja niiden tavoitteista.