Vedenpinnat ovat Keski-Suomessa muutamaa säännösteltyä järveä lukuun ottamatta jo toista kesää peräkkäin poikkeuksellisen matalalla.

Alhaisten vedenpintojen syyt ovat luonnollisia. Talven lumimäärä jäi vain noin puoleen tavanomaisesta minkä vuoksi sulamisvesiä tuli vähän. Lisäksi kevät ja kesä ovat olleet vähäsateisia, eikä valunta riittänyt nostamaan vedenkorkeuksia tavanomaiselle tasolle. Tyypillisesti kesän sademäärä on Keski-Suomessa hieman yli 200 mm ja haihdunta 300-400 mm.

Viime- ja tänä kesänä on mitattu paikoin poikkeuksellisen alhaisia vedenkorkeuksia. Erityisesti suurimpien järvien (Keitele, Päijänne) vedenpinnat ovat lähes ennätyksellisen alhaalla. Keitele on ollut heinäkuun puolivälissä tätä alempana vain yhden kerran 140 vuoden mittaushistoriansa aikana. Vedenpintojen lasku jatkunee elokuun lopulle.

Vähäinen lumimäärä ja sateiden puute ovat heijastuneet myös pohjavesiin, joiden pinnat ovat tavanomaista alempana. Tällä hetkellä maa on kuivaa, ja kasvukauden käynnistyttyä kasvillisuus sitoo suuren osan sateesta, mikä vähentää veden imeytymistä pohjavesiin.

Taulukossa 15.7.2026 mitattuja vedenkorkeuksia Keski-Suomen järvillä. Vertailujaksona on käytetty 1991-2020 keskiarvoa.

Linkin takaa reaaliaikaisia vedenkorkeuksia netissä Keski-Suomesta. Näiden vedenkorkeuksien keskiarvokäyrä on laskettu koko havaintojakson ajalta.

http://wwwi3.ymparisto.fi/i3/tilanne/FIN/Vedenkorkeus/KSU.htm

Lisätiedot: Petteri Kemppi 0407470684, Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskus.