Maatalous happamilla sulfaattimailla
Maatalousmaiden intensiivinen kuivatus heikentää rannikon jokivesien tilaa. Happamuuden aiheuttamat haitat ovat yleisimpiä pohjalaismaakuntien maatalousvaltaisilla alueilla, varsinkin vesistöjen alajuoksulla. Maankohoaminen lisää happamoitumisriskiä.
Ilmastonmuutos pahentaa tilannetta: kuivina kausina pohjaveden pinta laskee ja entistä syvempiä maakerroksia altistuu hapelle. Kuivuusjaksoja seuraavat sateet huuhtovat happamuutta ja haitallisia metalleja vesistöön.
Kuivatuksen tehostaminen lisää huuhtoutumista
Ojitetulta sulfaattimaalta huuhtoutuvan happamuuden ja metallien määrä vähenee vuosikymmenten saatossa – paitsi jos kuivatusta tehostetaan. Tehostaminen voi tarkoittaa esimerkiksi kuivatussyvyyden lisäämistä salaojittamalla taikka uusien alueiden ottamista kuivatuksen piiriin.
Kun kuivatusta tehostetaan, entistä syvemmät tai laajemmat maakerrokset altistuvat hapelle, jolloin happamuuden ja metallien huuhtoutuminen voimistuu. Pahimmillaan voi käydä niin, että happamaan maakerrokseen ulottuva pienialainenkin uomien kaivu johtaa vesieliöiden elinolojen heikkenemiseen ja kalakuolemiin.
Happamilla sulfaattimailla tapahtuvasta ojituksesta, ojituksen täydentämisestä tai kunnossapidosta pitää tehdä ilmoitus alueen ELY-keskukselle.
Menetelmiä pohjaveden pinnan nostamiseen
Kuivatuksesta koituvia haittoja voidaan vähentää pitämällä pohjaveden pinta happamuutta vapauttavien kerrosten yläpuolella. Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä säätösalaojitusta tai säätökastelua taikka uomissa pohjapatoja. Koskimaisista pohjapadoista on happamoitumisen torjunnan ohella se hyöty, että ne mahdollistavat kalojen kulun ja elävöittävät maisemaa. Kuivatussyvyyden kasvua voidaan jonkin verran ehkäistä myös valunnan muutoksia tasaavilla kosteikoilla.
Säätösalaojituksen teho happamuusriskin vähentämisessä riippuu siitä, kuinka paljon ja pitkäaikaisesti padotus nostaa pohjaveden pintaa ja kuinka syvällä happamat kerrokset ovat. Padotuksen vaikutus saattaa jäädä lyhytaikaiseksi maaperäolojen takia tai jos haihdunta on huomattavasti sadantaa suurempi. Säätösalaojituksen tehoa on silloin tarpeen lisätä kastelulla. Säätökastelulla veden pinta voidaan pitää happamuutta vapauttavien kerrosten yläpuolella kuivinakin kausina. Edellytyksenä on, että kasteluvettä on riittävästi saatavilla.
Tutustu myös:
Vesi.fi:
Maankuivatus ja happamat sulfaattimaat (Artikkelin lopussa on kattava luettelo aiheeseen liittyviä linkkejä.)
Vesi.fi:n aineistopankki:
Mitä ovat happamat sulfaattimaat?
Happamien sulfaattimaiden huomioiminen peruskuivatuksessa
Happamien sulfaattimaiden tunnistaminen ja riskinarviointi pikamenetelmin
Maastokäyttöisten tunnistusmenetelmien kehittäminen happamille sulfaattimaille
Sulfaattimaiden kaivumassojen kalkitus
Video viljelijäkokemuksista kaksitasouomien käytöstä happamilla sulfaattimailla
