Julkaistu: 25.2.2026
Tammikuu oli kuiva ja kylmä Pohjois-Karjalassa
Tammikuussa kuukauden keskilämpötila Pohjois-Karjalassa oli noin neljä astetta keskimääräistä kylmempi. Pielisellä vedenkorkeus oli lähes keskimääräisissä lukemissa ja Orivesi-Pyhäselällä vedenkorkeus oli ajankohdan keskiarvon alapuolella. Muutoin vedenkorkeudet olivat pienissä vesistöissä ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Lunta on pitkän aikavälin keskiarvoon verrattuna noin 27 cm vähemmän.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila oli keskimääräistä viileämpi ja pakkasjakso jatkui koko kuukauden lukuun ottamatta hetkellistä lauhempaa jaksoa. Pohjois-Karjalassa kuukauden keskilämpötila oli noin neljä astetta vuosien 1991-2020 keskiarvon alapuolella. Nurmeksen mittausaseman lämpötila oli tammikuussa keskimäärin -13,8 °C, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut -9,5 °C. Liperin mittausaseman lämpötila oli tammikuussa keskimäärin -12,5 °C, kun pitkän aikavälin keskiarvo on ollut -8,6 °C.
Tammikuun sademäärä oli 7-9 mm ympäristöhallinnon seurantapaikoilla Pielisjoella, Höytiäisellä, sekä Koita- ja Jänisjoella. Vastaavasti keskimääräinen tammikuun pitkän tarkastelujakson sademäärä em. paikoilla on 42-46 mm.
Lunta oli maakuntamme seurantapaikoilla kuukauden päättyessä 17-21 cm. Pitkän aikavälin lumipeitteen paksuus on ollut keskimäärin 46 cm. Lumen vesiarvo (mm) eli lumikuorma (kg/m2) vaihteli kuukauden päättyessä em. seurantapaikoilla 22-31 mm (kg/m²), kun se ajankohdalle tyypillisesti on keskimäärin ollut 74-81 mm (kg/m²).
Pielisen vedenkorkeus oli 1 cm ajankohdan pitkäaikaista keskiarvoa alempana. Pieliselle ennustetaan tasaista vedenpinnankorkeuden laskua ennakoituihin huhtikuun kevättulviin saakka. Orivesi-Pyhäselän vedenpinnan korkeus Arvinsalmen mittauspisteellä oli noin 41 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeus Orivesi-Pyhäselällä säilyy tasaisena kevättulviin saakka.
Juojärven vedenkorkeus oli 1 cm, Ruunaan 1 cm, Kermajärven 15 cm, Kajoonjärven 7 cm ja Varisveden 21 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Syrjäsalmessa Pyhäjärven vedenkorkeus oli 5 cm ja Viinijärven 12 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella.
Keskivirtaamat olivat tammikuussa ajankohtaan nähden keskimääräisiä tai hieman yli keskimääräisen. Esimerkiksi Koitajoella Pamilossa sekä Varisveden Karviossa keskivirtaama oli tammikuussa noin 24% keskiarvon yläpuolella ja Lieksanjoen keskivirtaama oli noin 12% keskiarvon yläpuolella. Pielisjoen keskivirtaama oli noin 88% keskimääräisestä. Höytiäisen tammikuun keskivirtaama Puntarikoskella oli ajankohdan keskimääräisissä lukemissa.
Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen mittauspisteissä pohjavedenkorkeus oli tammikuun lopussa Kuuksenvaaraa ja Juutilankangasta lukuun ottamatta noin 6-10 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Kuuksenvaaran mittausasemalla pohjavesi oli noin 11 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella ja Juutilankankaalla vastaavasti 35 cm keskiarvon alapuolella.
Pyhäselän ja Pielisen jäänpaksuus oli hieman ajankohdan keskiarvon alapuolella. Pyhäselän Roukalahdella oli jäätä tammikuun lopussa 28 cm, kun keskimääräisesti jäänpaksuus on ollut 34 cm. Pielisellä Nurmeksessa jäänpaksuus oli 29 cm, kun keskimääräisesti ajankohtana jäätä on iollut 38 cm. Jää muodostui mittauspisteillä kokonaisuudessaan teräsjäästä.
Lisätietoja
Saska Hovi
vesitaloussuunnittelija, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
p. 0295026192, etunimi.sukunimi(at)elinvoimakeskus.fi
Liite: Tammikuu 2026 (pdf)
Kuva © Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus
