Suojelualueet ovat parantaneet virtavesien tilaa Euroopassa vain vähän – suojelua on tehostettava

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että Euroopan nykyiset suojelualueet parantavat virtavesien ekosysteemien tilaa vain hyvin rajallisesti, koska suojelussa on keskitytty maaekosysteemeihin, kuten metsiin. Jokien erityispiirteet on usein sivuutettu, minkä vuoksi saasteet ja maa- ja metsätalouden valumat pääsevät edelleen vesistöihin suojelualueiden ulkopuolelta.

Nykyiset suojelualueet eivät tutkimuksen mukaan ole merkittävästi parantaneet Euroopan virtavesien tilaa vuosikymmentenkään kuluessa. Tutkijat peräänkuuluttavat vesiekosysteemit huomioivaa suojelua ja jokien koko valuma-alueen huomioimista. Muutos edellyttää maa- ja vesiympäristöjen yhteistä suunnittelua ja hoitoa.

”Virtavesien ongelmana on se, että monet suojelualueet on ensisijaisesti perustettu maaekosysteemejä, kuten metsiä tai lintujen elinympäristöjä, varten. Jokien suojelu on usein unohtunut, minkä vuoksi saasteet ja maa- ja metsätalouden valumat pääsevät edelleen vesistöihin suojelualueiden ulkopuolelta. Lisäksi monet joet kärsivät pohjan rakenteen ja virtaaman muutoksista”, toteaa erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta.

Jokien monimuotoisuus paremmin osaksi ennallistamista

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n luonnon ennallistamisasetuksen kansallista toteuttamista. Virtavedet tulisi huomioida huolellisesti.

”Virtavesien erityispiirteet ja ekosysteemi tulee huomioida ja sisällyttää entistä kiinteämmin suojelun, hoidon ja kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan. On huomioitava, että pelkät pinta-alaan perustuvat suojelutavoitteet eivät riitä pysäyttämään virtavesien ekosysteemien luontokatoa”, korostaa Aroviita.

Pitkäaikaisseurannat ovat suojelussa arvokkaita

Poikkeuksellisen laajassa tutkimuksessa analysoitiin kymmenen Euroopan maan yli 1700 jokikohteen muutoksia. Suomesta aineistoja oli noin 15 vuoden ajalta Syken koordinoimasta maa- ja metsätalouden seurantaverkostosta ja Oulun yliopiston toteuttamasta Oulangan virtavesien pitkäaikaisseurannasta. Kansalliset pitkäaikaisseurannat ovat tärkeässä roolissa, kun halutaan selvittää luonnon tilan kehittymistä.

Tutkimustieto tukee kestävyyssiirtymää

Suomen ympäristökeskuksen tutkimus ja seuranta tukevat luontokatoriskien tunnistamista ja pienentämistä. Työ on tärkeä osa laajempaa kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vahvistaa yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja turvata kestävä, monimuotoinen vesiluonto myös tulevaisuudessa.

Yhteyshenkilöt

Erikoistutkija Jukka Aroviita, Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 222, etunimi.sukunimi@syke.fi

Apulaisprofessori Kaisa-Leena Huttunen, Oulun yliopisto, p. 040 7577023, etunimi.sukunimi@oulu.fi

Linkit

Artikkeli: Sinclair, J. S. et al. (2025). Current protected areas provide limited benefits for European river biodiversity. Nature Communications. (doi.org)

Tutkimuksen johtajan, saksalaisen Senckenberg-tutkimuslaitoksen tiedote 17.12.2025 ”Rivers: too little protection in the protected area” (senckenberg.de)

Hanke: Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantaohjelma (MaaMet) (syke.fi)

Suomen luonnon ennallistaminen on investointi tulevaisuuteen (Suomen ympäristökeskuksen tiedote ja Policy Brief 9.10.2025)(sttinfo.fi)