Seinäjoen vanhan uoman vesimäärä on ollut poikkeuksellisen pieni alkuvuonna

Joen virtaama on ollut hyvin pieni alkuvuonna Seinäjoen vanhassa uomassa eli Ilmajoen Rengonkylän ja Seinäjoen Mallaskosken välisellä jokiosuudella. Tilanne on todennäköisesti seurausta Hannes-myrskyn aiheuttamasta teknisestä häiriöstä. Elinvoimakeskus on ryhtynyt selvittämään viime viikon lopulla ilmennyttä tilannetta ja tapahtuneesta mahdollisesti aiheutuneita haittoja.

Yhteistiedote: Elinvoimakeskus ja Seinäjoen Energia

Seinäjoen vanhaksi uomaksi kutsutaan jokiosuutta Kyrkösjärven täyttökanavan ja Kyrkösjärven purkutunnelin välissä. Seinäjoen vedet johdetaan Rengon padon kohdalla pääosin Kyrkösjärven tekojärveen Kyrösjärven täyttökanavaa pitkin. Vedet palautetaan Seinäjokeen Kyrkösjärven vesivoimalaitoksen purkutunnelin kautta Mallaskosken kohdalla.

Seinäjoen vanhaan uomaan johdetaan Rengon padon kautta tietyn suuruista ns. minimivirtaamaa. Vesioikeudellisen luvan mukaan Seinäjoen vanhaan uomaan tulee johtaa vettä siten, ettei virtaama Seinäjoen alaosalla alita kesä–syyskuussa arvoa 0,9 m3/s eikä muuna aikana 0,1 m3/s. Jääpeitteen aikana on virtaama pyrittävä pitämään vakiona. Runsasvetisinä aikoina suurempi osa yläpuolisen Seinäjoen vedestä johdetaan Seinäjoen vanhan uoman kautta.

Kuivina aikoina edellä mainitut minimivirtaamat juoksutetaan Rengon padolta Seinäjoen vanhaan uomaan Kyrkösjärven täyttökanavasta täyttökanavan ja Seinäjoen vanhan uoman välisen penkereen läpi menevän ohijuoksutusputken avulla. Tämän hetken tiedon mukaan myrskyn aiheuttamien sähkökatkojen ja järjestelmäkorjausten seurauksena aiemmin jatkuvasti auki ollut ohijuoksutusputki oli sulkeutunut eikä kiinnioloa oltu huomattu. Putken kiinniolo on huomattu vasta maaliskuun alussa, jolloin putki avattiin ja juoksutus vanhaan uomaan palautui normaalin talviajan käytännön mukaiseksi.

Elinvoimakeskus selvittää vähäisen vesimäärän vaikutuksia kalastoon

Seinäjoen vanhan uoman kalasto muodostuu suvantojaksoilla särkikaloista, ahvenista ja hauista. Virta-alueilla esiintyy lisäksi kivisimppua ja kivennuoliaista. Koekalastuksissa on alueelta saatu 2020-luvulla myös yksittäisiä taimenia, jotka ovat peräisin alueen istutuksista. Vähäinen vesimäärä on saattanut heikentää kalojen elinolosuhteita alueella esim. koskien jäätymisen seurauksena. Elinvoimakeskus tulee selvittämään tapahtuneen vaikutuksia tulevana kesänä koekalastuksilla alueen koskijaksoilla.

Kyrkösjärven käytännön säännöstelyä ja juoksutuksia hoitaa Seinäjoen Energia elinvoimakeskuksen ohjeiden perusteella. Kyrkösjärven vesioikeudellisen luvan haltija on Lounais-Suomen elinvoimakeskus, joka on tehnyt luvasta poikkeamisesta ilmoituksen vesilain valvojalle Lupa- ja valvontavirastoon. Elinvoimakeskus ja Seinäjoen Energia jatkavat tarkempaa selvitystä tapahtumaan johtaneista syistä.

Lisätietoja:

Kim Klemola
Pohjoisen vesistöyksikön päällikkö
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
Puh: 0295 027 829
kim.klemola@elinvoimakeskus.fi

Sanna Yli-Hirvelä
Riskienhallintapäällikkö
Seinäjoen Energia Oy
Puh: 044 5502 382
sanna.yli-hirvela@sen.fi

Kuva: Rengon pohjapato Seinäjoessa ilmasta kuvattuna. © Lounais-Suomen elinvoimakeskus