Julkaistu: 3.11.2026
Sateinen syksy on nostanut Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen järvien vedenkorkeuksia
Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä sateinen syksy on nostanut järvien vedenkorkeuksia. Järvien pinnat ovat nousseet kuivan kesän jälkeen pääosin ajankohdalle tavanomaisiin lukemiin. Pohjois-Pirkanmaalla ollaan jopa lähellä tulvalukemia.
Paikoitellen runsaat sateet ovat nostaneet esimerkiksi Tarjanteen (+ 32 cm), Keurusselän (+ 56 cm) ja Keuruun Pihlajaveden (+ 38 cm) vedenkorkeuksia huomattavasti marraskuun alun keskimääräisen pinnan yläpuolelle lähelle tulvalukemia. Yleisesti Pirkanmaalla elo-lokakuun sadekertymä on ollut keskimääräistä suurempi, mikä on nostattanut luonnontilaisten järvien pintoja.
Sateet näkyvät myös Pirkanmaan eteläosien järvillä ja Kanta-Hämeen säännöstellyillä latva-alueiden järvillä, kuten esimerkiksi Kangasalan Vesijärvellä, Vehkajärvellä ja Loppijärvellä, joiden vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohtaan nähden tavanomaiselle tasolle. Kyseiset järvet kärsivät pitkään matalista vedenkorkeuksista vähäiseksi jääneen kevättulvan sekä sateettoman alkukesän seurauksena. Myös Pirkanmaan keskeisten säännösteltyjen järvien (Näsijärven, Tampereen Pyhäjärven, Vanajaveden, Kyrösjärven ja Rauta-Kuloveden) pinnat ovat tavanomaisilla tasoilla.
– Sateiden seurauksena olemme pystyneet purkamaan Valkeakosken voimalaitoksen juoksutusrajoituksen, kertoo Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousasiantuntija Nina Parviola.
Juoksutusrajoituksella estettiin Mallasveden, Längelmäveden, Hauhon reitin ja näihin liittyvien järvien vedenkorkeuksien liiallinen aleneminen. Rajoitus oli käytössä 31.3.–16.10. Tällä hetkellä järvien pinnat ovat saavuttaneet tavanomaiset syksyn vedenkorkeudet.
Taulukossa on esitetty Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen järvien havaittuja vedenkorkeuksia 3.11.2026. Keskeisten säännösteltyjen järvien yhteydessä esitetään säännöstelyä hoitava toimija. Vedenkorkeuden yhteydessä on esitetty suluissa vedenkorkeuden erotus (m) vuosien 1970–2020 keskimääräiseen arvoon kyseisenä päivänä. Arvot on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.
Järvi, paikka | Vedenkorkeus metriä merenpinnasta (N2000) 3.11.2026 | |
Keskeiset säännöstellyt järvet | Näsijärvi, Tampere (Tampereen Energia Oy) | 95,73 (+0,06) |
Pyhäjärvi, Näppilä (UPM Energy Oy) | 77,43 (-0,01) | |
Vanajavesi, Toijala (Lounais-Suomen elinvoimakeskus) | 79,64 (-0,04) | |
Kyrösjärvi (Kyröskosken Voima Oy) | 83,82 (+0,30) | |
Suuret säännöstelemättömät järvet | Keurusselkä, Mänttä | 106,2 (+0,56) |
Tarjannevesi, Visuvesi | 96,61 (+0,32) | |
Längelmävesi, Kaivanto | 84,32 (+0,07) | |
Kukkia, Pälkäne | 86,72 (+0,02) | |
Pienet säännöstellyt järvet | Pyhäjärvi, Tammela | 96,90 (+0,10) |
Pääjärvi | 103,3 (+0,03) |
Lisätietoja:
Lounais-Suomen elinvoimakeskus
vesitalousasiantuntija Nina Parviola, p. 0295 036 339
vesitalousasiantuntija Sini Heikkilä, p. 0295 036 164
Kuva: Ilmakuva syksyiseltä Vuolujoelta Hämeenlinnasta. © Lounais-Suomen elinvoimakeskus
