Julkaistu: 10.8.2021

Puhtaan juomaveden merkitys

Suomalainen talousvesi on puhdasta, raikasta, kirkasta ja maistuu hyvältä. Siihen voidaan luottaa ja se on yksinkertaisesti maailman parasta. Näin ystävät vastasivat, kun pyysin heitä kuvaamaan minulle yhdellä tai parilla sanalla suomalaista talousvettä.

Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että asuimmepa missä päin maata tahansa, niin voimme turvallisin mielin avata hanan täyttääksemme lasin tai mukaan otettavan vesipullon hyvälaatuisella juomavedellä. Tilanne on kovin erilainen muualla maailmassa, jossa edelleen yli 600 miljoonaa ihmistä on vailla kunnollista juomavettä. Yhdeksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteeksi onkin asetettu puhtaan veden saatavuus ja sanitaatio kaikille.

Mitä ystävieni kuvaamien talousveden ominaisuuksien taustalla on?

Puhtaus ja turvallisuus ovat tärkeimpiä talousveden ominaisuuksia. Talousvesi ei saa sisältää mikrobeja tai mitään aineita sellaisessa määrin, josta voisi aiheutua haittaa veden käyttäjän terveydelle. Talousveden mikrobiologisen, kemiallisen ja radioaktiivisuuden laadun vaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksilla. Ehdottomia tai tavoitteellisia enimmäisarvoja on asetettu yhteensä 51 muuttujalle. Laadun vaatimukset on asetettu niin, että jokainen voi turvallisin mielin juoda vettä koko eliniän sairastumatta siitä. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtävänä on valvoa, että veden laadun vaatimukset täyttyvät.

Vaikka pääsääntöisesti suomalainen talousvesi on puhdasta, on myös meillä esiintynyt joka vuosi joitakin talousvesivälitteisiä epidemioita, joissa turvalliseksi kuviteltu talousvesi onkin johtanut veden käyttäjien sairastumisiin (https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/vesiepidemiat). Akuuttien vatsatautien syynä on yleensä suolistoperäisten taudinaiheuttajamikrobien päätyminen talousveteen. Taudinaiheuttajamikrobien lähde on tyypillisimmin jätevesi tai eläinten ulosteet.

Millä tavalla taudinaiheuttajia voi päätyä talousveteen? Voimakkaat sateet ja lumien sulamisvesi voivat kuljettaa ympäröivän maaston mikrobeja kaivoon, jos kaivon rakenteessa on puutteita. Rikkoutunut ja liian lähelle kaivoa sijoitettu jätevesijärjestelmä voi maaperään vuotaessaan saastuttaa talousveden raakavetenä käytetyn pohjaveden. Jos pohjavedestä valmistettavaa talousvettä ei desinfioida esim. UV-valolla, tautia aiheuttavat mikrobit voivat päätyä veden käyttäjälle. Vesijohtoverkoston putkirikko voi myös uhata talousveden laatua. Kaikki nämä tilanteet edellyttävät välittömiä korjaavia toimia, jotta saastumisen syy saadaan poistettua ja talousveden laatu turvattua. Veden käyttäjän tehtäväksi jää toimia annettujen ohjeiden mukaisesti, mikä yleensä tarkoittaa juomiseen ja ruoanlaittoon tarkoitetun veden keittämistä tai puhtaan talousveden noutamista erillisistä jakelupisteistä.

Haja-asutusalueella asuu paljon ihmisiä, jotka ovat jatkuvasti oman kaivon veden varassa tai jotka käyttävät kaivoa satunnaisesti esimerkiksi viikonloppuisin tai loma-aikaan. Jotta kesäloma sujuisi hyvin ilman ikäviä sairastumisia, on kaivoveden oltava kunnossa. On hyvä muistaa, että kaivon omistajan vastuulla on huolehtia kaivon säännöllisistä huolloista, korjauksista ja tarvittaessa myös kaivoveden tutkituttamisesta. Jos oma aika ei riitä kaivon kunnostamiseen, kannattaa ottaa yhteys kaivojen kunnostukseen erikoistuneeseen yritykseen.

Yksi hörppäys vesilasista kertoo paljon. Hyvälaatuisessa talousvedessä ei saisi olla vierasta väriä, hajua tai makua. Vaikka talousveden laatu olisi moitteetonta silloin, kun se lähtee vesilaitokselta, voi veden laatu muuttua vesijohtoverkostossa tai kiinteistön omassa vesijärjestelmässä. Kiinteistön sisällä veden lämpötila voi nousta ja veteen voi liueta metalleja vesikalusteista. Veden laadun muutokset ovat odotettavissa erityisesti silloin, jos vettä ei ole käytetty pitkään aikaan ja se on seisonut putkistoissa. Vettä kannattaakin hiukan valuttaa hanasta ennen sen käyttöä. Putkistossa seisonut vesi poistuu ja sen tilalle tulee tuoretta vettä. Vastaavalla tavalla vesilaitokset huolehtivat vesijohtoverkostojen huuhteluista.

Mitä vesihuollon luotettavuus veden käyttäjälle merkitsee? Vesihuollon tulee pystyä toimimaan 24/7 olipa tilanne mikä tahansa, sillä vettä tarvitaan juomisen, ruoanlaiton ja muun kotitalouskäytön lisäksi myös jätevesihuoltoon. Vesihuollon tuleekin varautua monenlaisiin tilanteisiin, jotka voivat uhata sen toimivuutta, kuten ilmastonmuutoksen myötä voimistuviin myrskyihin, rankkasateisiin ja kuivuuteen tai raakaveden laadun muutoksiin. Myös vesijohtoverkostojen korjaustarve on ilmeinen. Nämä kaikki ja paljon muuta onkin viime aikoina nostettu esille kansallisen vesihuollon kehittämisessä. Myös uudistetun juomavesidirektiivin toimeenpanon tavoitteena on turvata talousveden laatu tunnistamalla ja poistamalla jo ennakkoon vedentuotantoa uhkaavat riskitekijät.

Olemme onnekkaita, kun saamme asua maassa, jossa on saatavilla puhdasta juomavettä. Viimeisimmän THL:n kokoaman yhteenvedon mukaan 99,99 % viranomaistutkimusten tuloksista täytti talousveden laadulle asetetut terveysperusteiset vaatimukset (https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/vesi/talousvesi). Laadun häiriöitä esiintyi vain muutamien vesilaitosten talousvedessä. Hyvän tilanteen säilyttäminen edellyttää kuitenkin jatkuvaa panostusta vesihuollon ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä valppautta ja varautumista yllättäviin uhkiin, jotka voivat haavoittaa järjestelmän toimivuutta.

Tätä kirjoittaessani eletään heinäkuun alun helteitä. Ja mikä onkaan helteellä parempaa janojuomaa kuin hyvälaatuinen hanavesi – taidanpa ottaa lasillisen.

Outi Zacheus
Erikoissuunnittelija, FT
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Asiantuntijamikrobiologiayksikkö, 5.7.2021