Julkaistu: 13.5.2026
Patojen häiriötilanteet
Vuonna 1922 valmistuneen Soininkosken voimalaitoksen betonipato sortui 33 metrin matkalta vuonna 1954. Onnettomuus johtui patorakenteen heikosta kiinnityksestä moreenimaapohjaan. Talvivaaran kipsisakka-altaan vuoto käsitellään niin ikään pato-onnettomuutena, vaikka patopenkereet eivät onnettomuudessa vaurioituneetkaan. Vesi karkasi altaasta pohjan kautta. Näiden lisäksi ei Suomessa ole varsinaisia pato-onnettomuuksia sattunut.
Vaikka voidaan siis sanoa, että pato-onnettomuuksia ei Suomessa tapahdu juuri koskaan, on erilaisia häiriötilanteita sen sijaan vuosittain. Näistä erilaisista häiriötilanteista padon omistajien on välittömästi ilmoitettava patoturvallisuusviranomaiselle. Tämä on lakisääteistä ja erittäin tärkeää. Kustakin tilanteesta tallennetaan patoturvallisuuden tietojärjestelmään häiriötilanneilmoitus.
Patoturvallisuuden tietojärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 2013. Järjestelmään on tallennettu käyttöönoton jälkeen ilmoitettujen häiriötilanteiden lisäksi kaikki aiemmat tiedossa olleet häiriötilanteet sekä yllä mainitut onnettomuudet. Ennen tietojärjestelmän käyttöönottoa oli esimerkiksi Risto Kirves käsitellyt patojen häiriötilanteita opinnäytetyössään ”Häiriötilanteet Suomen padoilla”.
Häiriötilanteita padoilla voi aiheuttaa esimerkiksi jäätyminen, patorakenteiden vaurioituminen ja rikkoutuminen, eroosio sekä vedenkorkeuden sallitun rajan ylitys esimerkiksi mittalaiteongelman takia. Toiset häiriötilanteet voivat syntyä hyvinkin äkillisesti, toiset kehittyvät jopa vuosien aikana.
Kyberturvallisuus on tekijä, joka on noussut esille myös patojen yhteydessä. Useilla padoilla kaukovalvonta ja kaukokäyttö ovat tärkeässä roolissa, eikä padoilla välttämättä ole käyttöhenkilöä paikalla päivittäin. Esimerkiksi vuonna 2025 norjalaiselle padolle tehtiin kyberhyökkäys. Hyökkääjät onnistuivat ottamaan padon hallintaansa ja juoksuttamaan vettä patoaltaasta neljän tunnin ajan.
Kuluneen kymmenen vuoden aikana häiriötilanteita on ilmoitettu vuosittain 15–32. Vuonna 2025 häiriötilanteita ilmoitettiin 19. Alla olevassa kuvassa on esitetty häiriötilanteiden vuosittaiset määrät.
Patoturvallisuusviranomainen käy läpi edellisen vuoden aikana tapahtuneet häiriötilanteet. Häiriötilanneilmoitukset ja tilastot lisäävät tietotaitoa ja voivat luoda ratkaisumalleja tilanteisiin tulevaisuudessa. Merkittävistä tapahtumista on pyydetty esityksiä vuosittaisille Tulva- ja patopäiville. Tämä on yksi keino lisätä padon omistajien tietoisuutta erilaisista ongelmatilanteista. Vuosittain on laadittu myös häiriötilannetaulukot, joista on yksinkertaistettuna nähtävissä patotyyppi, häiriötilanne, tilannekuvaus ja korjaustoimenpiteet.
Suomessa on käytössä patohäiriötilanteiden luokittelu. Häiriötilanteet jaotellaan vaurioihin (V), toimintahäiriöihin (T) ja luokittelemattomiin tapauksiin (E, ei varsinainen häiriötilanne). Nämä edelleen määritetään tilanteiden vakavuuden perusteella vakavuusluokkiin 1, 2 ja 3, joista 1 on merkittävin häiriötilanne.
Alla olevassa taulukossa on kuvaukset vuoden 2025 aikana tapahtuneista häiriötilanteista.
| Tyyppi | Tarkenteet | Häiriöluokka | Kuvaus | Korjaustoimenpiteet |
| Jätepato, 2-luokka | ulkoinen eroosio | V3 | Pintaeroosio. Runsaiden sateiden aiheuttamana veden sekaista lietettä pääsi valumaan altaan ulkoreunoja pitkin aluetta kiertävään sisäpuoliseen ojaan. | |
| Jätepato, 1-luokka | jäätyminen | V3 | Altaan nousuputkessa havaittiin laippavuoto padon juuressa, suotovesiojan ylityksen kohdalla. Kokonaisvuotomäärä maltillinen. | Putki suljettiin ja laippa vaihdettiin. Ympäristökuormitus arvioitiin vähäiseksi. |
| Vesistöpato, 2-luokka | sisäinen eroosio | V2 | Padon alaosan luiska valunut kuivatusojaan. Padon tausta märkä. | Tilapäiskorjaus tehty välittömästi. Lopullinen korjaus, kun talven jälkeen routa on sulanut. |
| Vesistöpato, 1-luokka | muu syy | E1 | Geoteknisten tutkimusten aikana – vesipaine purkautui padon harjalle pohjavesiputkea pitkin. | |
| Vesistöpato, 1-luokka | ylävedenpinnan nousu poikkeuksellisen korkealle | Purkuputken osittainen tukkeutuminen, jonka seurauksena veden pinta nousi purkuputken yläreunaan asti ja vesi nousi altaassa. | ||
| Jätepato, 1-luokka | muu syy | V3 | Laitteen käyttöönoton yhteydessä tyhjennysventtiilit jääneet auki. Lietettä pääsi valumaan patorakenteisiin. | Venttiilit suljettu. |
| Vesistöpato, 2-luokka | muu syy | T3 | Neula-aukon puuneulojen välissä vuoto. | Korjaustoimet tehty |
| Vesistöpato, 1-luokka | muu syy | T3 | Padon yläveden pinta nousi käyttövirheen takia ylittäen luvan määrittämän ylimmän sallitun vedenkorkeuden. Padon ylisyöksyjen yli virtasi vettä. | Jokiautomaatiossa havaittu virhe korjattu. |
| Vesistöpato, 2-luokka | muu automatiikan toimintahäiriö | T3 | Kaukokäytön laite rikkoutunut. Kamera tarkkailu ja automaatio toimii. | Uusi laite tilattu |
| Vesistöpato, 1-luokka | muu syy | E2 | Vesivoimalaitoksella laakerivaurio. | |
| Jätepato, luokiteltava | tiiviste kalvon/bitumikermi rikkoutuminen | V3 | Salaojanäytepisteellä havaittu kohonneita sulfaattipitoisuuksia. Altaan kalvotuksen pääteltiin olevan vaurioitunut. | Altaan pintaa laskettu, jolloin havaittiin kalvotuksen saumojen olevan avautuneet. Korjaus. |
| Jätepato, 1-luokka | tiiviste kalvon/bitumikermi rikkoutuminen | E1 | Altaan kalvonvälissä putkessa oleva mittausanturi havaitsi nestettä putkessa. | Nesteen laadusta pääteltiin kalvotuksen rikkoutuneen. Altaaseen tippunut allaskyltti mahdollisesti aiheuttanut reiän. Korjaus. |
| Jätepato, luokiteltava | tiiviste kalvon/bitumikermi rikkoutuminen | V3 | Altaan kalvotuksessa havaittu reikä. Reikä on mahdollisesti ouhoksen räjäytyksestä lentäneen kiven aiheuttama. | Reikä korjattiin. |
| Jätepato, 1-luokka | patorakenteen vaurioituminen | V3 | Altaan sisäpuolella ”työpenkassa” havaittu painuma. Painuma on noin metrin syvyinen ja 10 metriä leveä. Ohuen maakuoren alla todettu tyhjää tilaa. | Alue rajattiin ja kulku estettiin. Työpenkan pintaosan hienompi materiaali on valunut karkeamman materiaalin sisälle. |
| Vesistöpato, 2-luokka | muu syy | T3 | Koneen kannatuslaakeri ylikuumeni. Kuumentunut painelaakeri aiheutti öljyn käryämisen ja palohälytyksen laitokselle. | Kone pysäytetty. Ohjaus siirretty luukuilla suoritettavaan pinta-ajoon. |
| Jätepato, 1-luokka | jäätyminen | T3 | Venttiili osittain auki. Padotettavan aineen vuoto. | Venttiili suljettu. Jäätyminen estänyt kunnollisen sulkeutumisen. Ympäristökuormitus vähäinen. |
| Vesistöpato, 1-luokka | luvattomuudet | E1 | Luvattomia maatöitä tullut ilmi maapadon alueella. | Padolla toistaiseksi tihennettyä tarkkailua. Ennallistamistyöt tilattu ja tarvittaessa korjaustyöt. |
| Jätepato, 2-luokka | ylävedenpinnan nousu poikkeuksellisen korkealle | E3 | Padon rinteessä havaittu suotovesipaikka puolessavälissä rinnettä. | Suojaava beach-rakenne puuttui altaasta. Tilanteen korjaus. |
Patojen tarkkailu ja varautuminen ovat avaintekijöitä siihen, etteivät häiriötilanteet muutu onnettomuuksiksi. Suomessa patojen omistajat ovat varsin valveutuneita ja esimerkiksi usein tarkkailevat patojaan jopa tiheämmin kuin tarkkailuohjelma edellyttää. Omasta halutaan pitää huolta. Padon omistaja onkin kaikissa tilanteissa vastuussa padostaan.
Kirjoittaja
vesitalousasiantuntija Eija Isomäki
Lapin elinvoimakeskus
eija.isomaki@elinvoimakeskus.fi
