Kokemäenjoen vesistöalueella vedenkorkeudet ovat tavanomaista alempana

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Virtaama Kokemäenjoessa on ollut tavanomaista vähäisempi koko kevään. Tarvitaan runsaita sateita, jottei kuivuudesta muodostu suurempaa haittaa kesän aikana.

Vedenkorkeudet ovat paikoin ennätysmatalissa lukemissa ajankohtaan nähden

Kevättulvan puute ja vähäsateisuus näkyvät matalina vedenkorkeuksina koko Kokemäenjoen vesistöalueella. Alkuvuoden aikana sadetta kertyi noin puolet tavanomaisesta määrästä, eikä lunta riittänyt aiheuttamaan kevättulvaa, joten vedenkorkeudet eivät nousseet missään vaiheessa alkuvuotta totuttuihin kevätkorkeuksiin. Lisäksi kevät alkoi poikkeuksellisen aikaisin ja vedenkorkeudet kääntyivät laskusuuntaan huomattavasti tavanomaista aiemmin. Myös virtaamat joissa jäivät alkuvuoden aikana reilusti alle tavanomaisten keväthuippujen.

Pirkanmaalla ja Kanta-Hämeessä järvien vedenkorkeudet ovat paikoin mittaushistorian alimmalla tasolla ajankohtaan nähden. Esimerkiksi Pihlajaveden reitillä Virtain Kitusjärvellä on mitattu toukokuun puolenvälin alimmat vedenkorkeudet koko 115-vuotisen mittaushistorian aikana. Ennätyslukemissa ollaan jo myös Vilppulan Kotaselällä ja Tammelan Liesjärvellä. Ennusteiden mukaan on todennäköistä, että ajankohdan alimmat havaitut vedenkorkeudet alitetaan alkukesällä myös Tarjannevedellä, jossa mittaushistoria ulottuu peräti 1860-luvulle.

Viime viikon sateet vaikuttivat lähinnä pienissä vesistöissä

Viime viikon aikana satoi koko Kokemäenjoen vesistöalueella paikoittain vaihdellen noin 10–20 mm, mikä toi hetkellistä helpotusta kuivuuteen koko alueella. Koska kuivuutta oli jo jatkunut jonkin aikaa, suurin osa sataneesta vedestä jäi valuma-alueelle esimerkiksi kuivan maaperän kosteuttamiseen, kasvien käyttöön ja pieniin latvavesistöihin.

– Vesitilanteen isoon kuvaan ja suurten järvien vedenkorkeusennusteisiin viime viikon sateet eivät aiheuttaneet merkittävää muutosta. Sääennusteen mukaan sateet ovat taas jäämässä vähäisiksi, eikä suurempaa vedenkorkeuksien nousua ole näkyvissä ennen uusia runsaita ja pitkäkestoisia sateita, arvioi vesitalousasiantuntija Jukka Sainio Lounais-Suomen elinvoimakeskuksesta.

Viime ja tämän viikon sateet kuitenkin saattoivat hetkellisesti nostaa vedenkorkeuksia lammissa, pienissä järvissä sekä virtavesissä, joiden valuma-alueille sadetta kertyi enemmän. Varsinais-Suomen ja Satakunnan vähäjärviset jokivesistöt reagoivat sateisiin Kokemäenjokea nopeammin, mutta viime viikon sateet riittivät lisäämään niiden virtaamaa vain hieman.

Kokemäenjoen säännöstelyillä pidätetään vettä kesäksi

Vesistöjen säännöstelyllä on mahdollista reagoida vaihtuviin vesitilanteisiin. Tästä syystä Näsijärvellä, Vanajavedellä, Tampereen Pyhäjärvellä, Kyrösjärvellä ja Rauta-Kulovedellä vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden tavanomaisia. Myös Valkeakosken yläpuolisella järvikokonaisuudella, johon kuuluu mm. Mallasvesi, Roine, Längelmävesi, Pälkänevesi, Hauhonselkä ja Iso-Roine, on voitu vaikuttaa vedenkorkeuteen nostavasti vähentämällä veden virtausta alapuoliseen vesistöön Valkeakosken voimalaitoksen lupamääräysten sallimissa rajoissa.

Veden säästäminen säännöstellyissä järvissä pienentää virtausta ja laskee siten vedenkorkeuksia alapuolisessa vesistössä, kuten Kokemäenjoessa ja Lempäälän Kuokkalankoskissa. Tampereen seudun suurissa järvissä tilanne onkin erilainen kuin alavirran jokireiteillä.

– Säännöstellyt Pyhäjärvi ja Rauta-Kulovesi alkavat olla normaalissa kesäkorkeudessa, mutta Kokemäenjoessa virtaama on huomattavasti keskimääräistä pienempi ajankohtaan nähden. Jos pidempiaikaisia vesisateita ei tule, Kokemäenjoella saatetaan nähdä poikkeuksellisen alhaisia virtaamia, toteaa Tampereen Pyhäjärven ja Rauta-Kuloveden säännöstelystä sekä Kokemäenjoen voimalaitosten operoinnista vastaavan UPM Energy Oy:n vesivoimapäällikkö Teemu Kerttula.

Pohjavedenpinnat ovat laskusuunnassa poikkeuksellisen aikaisin

Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla pohjavedenpinnat ovat laskusuunnassa tavanomaista aiemmin. Suurilla pohjavesimuodostumilla kuten Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen sekä Seitsemisen seuranta-asemilla vedenkorkeus on ollut laskussa jo tammikuusta lähtien. Tavanomaisesti alueen pohjavesimuodostumissa vedenkorkeus kääntyy kevättulvan jälkeen laskuun touko-kesäkuussa.

Pohjavedet reagoivat vesitilanteiden muutoksiin hitaasti – jopa kuukausien viiveellä. Vedenkorkeuksien kääntyminen nousuun kesän aikana vaatisi runsaita ja pitkäkestoisia sateita. Kuivuuden jatkuessa tänä kesänä tullaan todennäköisesti kärsimään tavallista enemmän kaivojen kuivumisista.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta:
Vesitilanne (vesi.fi)
Vesi.fi-karttapalvelu
Vesistömallijärjestelmä (ymparisto.fi)
Vesistöjen vedenkorkeus (ymparisto.fi)
Vesistöjen pintaveden lämpötila (ymparisto.fi)

Lisätietoja:

vesitalousasiantuntija Jukka Sainio, Lounais-Suomen elinvoimakeskus, puh. 0295 025 064

Näsijärvi: Energy Trading Manager Valtteri Seppälä, Tampereen Energia Oy, puh. 040 487 6700

Tampereen Pyhäjärvi ja Kokemäenjoki: vesivoimapäällikkö Teemu Kerttula, UPM Energy Oy, puh. 040 180 1348

Kuva: Kokemäenjoen vedenpinta on alhaalla. © Lounais-Suomen elinvoimakeskus