Vesistökunnostusten tärkein työ tehdään valuma-alueilla

Vesistösankari Pirkko-Liisa Luhta,
Metsähallitus, luontopalvelujen Pohjanmaa-Kainuu -luontotiimi
Metsähallituksen luontotiimin suunnittelija Pirkko-Liisa Luhta on ollut mukana puro- ja jokikunnostuksissa 1980-luvulta lähtien.

Mikä synnytti kipinän vesien kunnostamiseen?

Kipinöitä kertyi 70-luvulta saakka, jolloin nuorena luontoliittolaisena vastustin Pohjanmaan rannikon jokien tippavoimaloiden rakentamista ja Lappajärven säännöstelyä! Vesiensuojelusta tuli sydämenasia.

Mitä vesistötekoja olet tehnyt?

Metsähallituksella 80-luvulla selvitin vanhojen, luvattomien uittoperkausten aiheuttamia seurauksia vesistöille ja kalakannoille. Samaan aikaan alettiin kunnostaa perattuja uittojokia Iijoen vesistössä. Tein kunnostusten seurantaa 30 vuotta, mikä on osaamiseni perusta. Jokivesiltä katse kääntyi 90-luvulla puroihin. Koska niiden tila ja kunnostus olivat silloin vielä aivan niittämätön sarka, oli aloitettava alusta: kehitettävä inventointi-, kunnostus- ja seurantamenetelmät. Yhteistyö yliopistojen kanssa alkoi 2000-luvun alussa. Iijoella kerätty purojen inventointi- ja kunnostusaineisto on ollut monen gradun ja väitöksen perustana. Tehokkainta vesistötyötä on kuitenkin ennaltaehkäisy niin, ettei mitään kunnostamistarvetta edes synny. Se hoituu kirjoittamalla vireillä olevista hankkeista lausuntoja ja mielipiteitä tarvittaessa korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka.

Mikä on mielestäsi merkittävin vesistötekosi?

Tierumpujen muodostamien vaellusesteiden innoittamana valmistelin viikossa Esteet pois -hankkeen vuonna 2015. Vaellusesteiden inventointi ja 30 kohteen korjaus palautti 130 km pieniä virtoja kalojen vaellettavaksi. Ison ongelman vyyhti purkautuu nyt koko maassa monien rumpukorjaushankkeiden muodossa! Olen vuosia ollut mukana Dam Removal Europe -verkostossa, joka edistää turhien vaellusesteiden purkamista. Siinä mukana olo antaa uutta virtaa vesien kunnostamiselle. Rakas nilviäinen, raakku, jokihelmisimpukka on seurannut mukanani viidellä vuosikymmenellä. Tämä sateenvarjolaji on tehokkaimpia vesien kunnossapitäjiä, jos sille annetaan mahdollisuudet elää ja lisääntyä. Olen syvästi koukussa EU:n vesipuitedirektiiviin; sen ansiosta kaikissa EU maissa on velvoitteita vesien kunnostamiselle ja vaellusyhteyksien palauttamiselle.

Terveiset muille vesistökunnostajille

Vesistökunnostajalla on hyvä olla ns. ”’veden taju”. Se tarkoittaa sitä, että ymmärtää miten vesi luonnossa kiertää ja mihin se vaikuttaa eri virtaamilla sekä eri vuodenaikoina. Vesistökunnostusten tärkein työ tehdään valuma-alueilla, mieluiten ennaltaehkäisevästi.