Julkaistu: 29.5.2022
Suomessa on 5200 kalojen vaellusta estävää patorakennetta
Vaelluskalakannat ovat pienentyneet maailmanlaajuisesti keskimäärin 76 % ja Euroopassa peräti 93 % vuodesta 1970. Syitä on monia, mutta yhtenä merkittävimpänä ovat vaellusesteet, kuten vesivoimatuotantoon liittyvät patorakenteet, myllypadot, uittosuisteet, säännöstelypadot, tierummut ja muut rakenteet, jotka katkaisevat reitin kutualueille.
Lähes kaikki suuret jokemme on padottu ja myös pienemmät virtavedet ovat täynnä kalojen liikkumista estäviä pienempiä vaellusesteitä. Patorakenteita löytyy Suomesta noin 5 200 kpl, joista noin 200 on nykyisin vesivoiman käytössä. Lisäksi Suomessa on tiheä tieverkosto, joten jokia ja puroja ylittäviä teitä on Suomessa huomattava määrä. Yksittäisillä kohdealueilla tehtyjen selvitysten mukaan Suomen tieverkostossa voi olla arviolta noin 90 000 vesistön ylittävää tierumpua (Eloranta & Eloranta 2016).
Saimaanjärvilohi, saimaannieriä ja ankerias ovat äärimmäisen uhanalaisia. Meritaimen, sisävesien taimenet napapiirin eteläpuolella ja vaellussiikakannat ovat erittäin uhanalaisia. Kalojen kuningas lohi polskii luonnonvaraisena enää vain noin kymmenessä prosentissa niistä vesistöistä, joista sitä aiemmin löytyi luonnontilassa. Muita vaelluskaloja Suomessa ovat nahkiainen, toutain, vimpa, planktonsiika sekä nieriän ja harjuksen vaeltavat muodot.
Esteettömyyden turvaaminen tierummuissa on mahdollista toteuttaa teiden kunnossapitotöissä ja uusien teiden toteutuksessa. Tierumpujen kunnostusoppaassa on vinkkejä, kuinka toteuttaa esteetön tierumpu sekä puron kunnostus.
Maailman vaelluskalapäivää 2022 (World Fish Migration Day) vietetään 21.5. Päivän tavoitteena on lisätä tietoisuutta vapaana virtaavien jokien ja vaelluskalojen tärkeydestä ympäri maailmaa.
Lisätietoa ja linkkejä: