Julkaistu: 29.6.2022
Metsäojien pituus Suomessa on on 1 400 000 kilometriä
Uudisojituksia alettiin tehdä erityisesti sotien jälkeen 1950-luvun alusta, kun tarvittiin enemmän puuta metsäteollisuuden käyttöön. Soita ojittamalla, eli niitä kuivattamalla, saatiin lisää metsäpinta-alaa. Vuoteen 1986 mennessä kaivettujen ojakilometrien yhteispituus oli lähes 1 400 000 kilometriä. Ojitustoiminta on Suomessa muuttunut 1980-luvun jälkeen uudisojituksista kunnostus- ja täydennysojituksiin.
Metsätalous on yksi monista vesistöjen ravinnekuormittajista. Kun metsää ojitetaan, maasta huuhtoutuu ravinteita vesistöihin. Aiemmin oletettiin, että metsäojitus kuormittaisi vesistöjä lyhytaikaisesti uudis- tai kunnostusojituksen yhteydessä ja että ojituksen aiheuttama kuormitus hiipuisi noin kymmenessä vuodessa. Valtioneuvoston rahoittamassa MetsäVesi-hankkeessa kuitenkin havaittiin, että aiempaa laajemman aineiston perusteella metsätalouden aiheuttama kuormitus on aiemmin arvioitua suurempaa ja pitkäkestoisempaa. Arviot metsätalouden vaikutuksista vesistön ravinnekuormitukseen olivat kyseisen tarkastelun mukaan typpikuormituksesta 16 % (7300 tonnia/vuosi) ja fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/vuosi).
Metsätalous aiheuttaa ravinnekuormitusta erityisesti alueilla, joilla ojitettujen soiden osuus pinta-alasta on suuri. Ojitus edistää turpeen hajoamista, jolloin ravinteita vapautuu paitsi puuston käyttöön, myös valumavesiin. Myös ilmaston lämpeneminen lisää suometsien aiheuttamaa kuormitusta, sillä lämpö jouduttaa turpeen hajoamista.
Vesistöjen suojelemiseksi on erityisen tärkeää ehkäistä eroosion syntymistä, mikäli ojituksia tehdään. Ainoastaan puuston kasvun kannalta välttämättömät ojat perataan ja ojien ulottumista kivennäismaahan saakka vältetään. Tehokkaimmiksi vesiensuojelurakenteiksi ovat osoittautuneet pintavalutuskentät, joita voidaan täydentää laskeutusaltaiden ja niihin yhdistettyjen virtaamansäätörakenteiden avulla. Valumavesi-hankkeessa on alettu tutkia myös tulvatasanteen mahdollisuuksia metsätalouden vesiensuojelurakenteena. Soita myös ennallistetaan, jolloin ojia tukitaan ja vedenpinnan annetaan taas nousta.
Lähteet:
