Vesikirje kesäkuu 2023

Vesistövisio valmistui Oulujoen vesistöalueelle

Oulujoen vesistöalueelle laadittiin laaja vesistövisio vuodelle 2035. Vision tavoitteena on vesienhoidon, vesivoiman, kalatalouden, alueiden käytön ja elinkeinoelämän tavoitteet yhteen sovittavan toimintamallin kehittäminen Oulujoen vesistöalueelle.”

Vesistövision laatiminen käynnistyi vuonna 2020 ARVOVESI-hankkeessa (Elinvoimaa Kainuun järviltä Perämeren rannikolle – Oulujoen vesistöalueen vesistövisio 2035). Hankkeen toteuttajia olivat Oulun yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Oulujoen vesistöalueen vesistöt on lähes kauttaaltaan valjastettu vesivoiman tuotantoon: säännöstelemättömiä suuria järviä on ainoastaan Kuhmossa. Alkuperäiset lohi- ja meritaimenkannat ovat kuolleet sukupuuttoon ja nykyisten kantojen olemassaolo on istutusten varassa. Toisaalta alueelta löytyy elinvoimaisia järvitaimenkantoja ja kirkkaita raakkujokia.

Vesistövisiossa on viisi osa-aluetta

Vesistövision laati neuvottelukunta, joka koostui 35 alueen organisaation edustajasta.

Visiotyössä tunnistettiin viisi osa-aluetta, joista vesistövisio muodostui: 1. vesien tila ja luonnon monimuotoisuus, 2. kalakannat ja kalastus, 3. virkistyskäyttö ja luontomatkailu, 4. vesivoima ja ilmastotavoitteet ja 5. yhdyskunnat, elinkeinot ja vetovoima.

Jokaiselle osa-alueelle muodostettiin kolmesta viiteen päämäärää ja toimenpide-ehdotukset niiden saavuttamiseksi.

Kaaviokuva vision tavoitteista ja päämääristä

Vesien kestävä käyttö, hule- ja valumavesien hallinta ja vesiluonnon tila ovat vesistövision keskiössä. Myös energiaomavaraisuus, huoltovarmuus sekä alueen elinkeinojen kannattavuus ja kuntien elinvoimaisuus ovat vision tärkeitä teemoja.

Yli 60 toimenpidettä tavoittelee parempaa tulevaisuutta

Vesistövisiossa esitellään yli 60 toimenpidettä, joilla päästään vuodelle 2035 asetettuihin tavoitteisiin vision viidellä osa-alueella.

Vesien tilaa pyritään parantamaan Muhos-, Poika- ja Sanginjoella tehtävillä valuma-aluekunnostuksilla. Vaelluskalojen luontaista lisääntymiskiertoa parannetaan muun muassa Oulujoella Merikosken alueen kunnostustoimenpiteillä ja Oulujärven yläpuolisella Hyrynsalmen reitillä Seitenoikean ohitusratkaisulla. Kalastonhoidossa suositaan alkuperäisiä kalakantoja, ja kalastusmatkailua kehitetään erityisesti valtion mailla.

Vesistösäännöstelyjen vaikutuksia arvioidaan ja seurataan, ja käytäntöjä pyritään kehittämään haitattomammiksi. Vesien tilan ja ilmaston kannalta hyviä toimintatapoja edistetään maa- ja metsätalousalueilla ja erityisesti turvepelloilla ja suometsissä, jotta pystytään hillitsemään turpeen hajoamista.

Luontomatkailukohteiden kehittäminen parantaa myös alueen virkistysmahdollisuuksia ja lisää kuntien vetovoimaa. Vesivastuullisuutta edistetään kaikissa elinkeinoissa, ja yrityksiä ja kuntia kannustetaan tekemään vapaaehtoinen vesivastuusitoumus.

ARVOVESI-hankkeen rahoitus tuli EU:n aluekehitysrahastosta sekä alueen kunnilta ja yrityksiltä sekä toteuttajaorganisaatioilta.